Ur boken, Major Peter Schnitlers GRENSEEKSAMINASJONSPROTOKOLLER 1742-1745, band III. Sammanställt av Lars Ivar Hansen och Tom Schmidt.
Kommissionen använde de boende och vistande ortsbefolkningen som vittne till hur riksgränsen skulle dragas och hur markerna historiskt hade används.
| Betydelse på Norska(översatt till svenska) | Lappiska eller Finske ord | Karelska eller Storfinländska ord (översatt till meän kieli) |
| Renskinn handskar | Kistak | Gienhatt (Kintat) |
| Husbonde | Eisæd | Isanda (Isändä) |
| Matmoder | Aned | Amanda (Emändä) |
| Dræng | Ræng | Dræng (Drengi) |
| Tjänste-Piga | Balvelin-Piga | Balvelima Piga (Palvelo Piga) |
| Ung dotter | Nore-neida | Nurin Neita (Nuori Neiti) |
| Fruntimmer | Naars | Maars (Naras) |
| Sjö-Fisk (Havssej) | Saide | Saida |
| Tran | Voje | Voida |
| Järn-Steen | Raude geriæ | Rauda girj (Rauda kivi) |
| Søe (Plats) | Bardne | Baika (Baikka) |
| Guld | Kolle | Kulda |
| Gryde | Gata | Gatan |
| Set paa en ting (Sett på en plats) | Bia Bajela | Bama Bajelin ( Kattonut yhtä paikka) |
| Var är min pipa? | Gast Pipa? | Gussa Pipo (Missä pipo on) |
| Här är den | Dast le | Dæssan (Dässä) |
| En bedrövlig tillstånd | Surgas Dille | Surgulenen delan (Surolinen dila) |
| Ett sorgligt leverne | Surgæs Ælem | Surgolænelle Læmem (Surolinen elämä) |
| Här i Världen | Dam Ilmest | Dæma Malman (Dämä Mailma) |
| Igennem Kaars och sjukdom | Rusi Kiale ja Daudej | Restem Gaute ja Daudin |
| Hedra din Fader och din Moder | Kunget Akiet jeset Ædne | Kunjet Sinæn Isan, Sinan Eide. ( Kunioita sinon Isä ja Äidiä) |
| Söndag | Sodna Peive | Sodna Peive (Sunnuntai Päivä) |
| Skinn | Tule | Dolja (Dalja) |
| Lamm | Lappe | Lambha (Lammas) |
| Ren kalv | Nurssa | Vahaset (Vassika) |
| Dag | Peive | Peivan (Päivä) |
| Natt | Ija | Øna (Yö) |
| Afton | Akiet | Ægta (Ilta) |
| Bank | Bænge | Bænkin (Bankki) |
| Säng | Sænge | Sængin (Sängy) |
| Brännvin | Bollem Vine | Balla Viine (Balo Viina) |
| Ett | Ogt | Oxe (Yksi) |
| Två | Qvegt | Koxe (Kaksi) |
| Tre | Kolm | Kolm (Kolme) |
| Fyra | Niell | Nelje (Neljä) |
| Fem | Vitt | Viise (Visi) |
| Sex | Kutt | Kusse (Kuusi) |
| Sju | Ziesziem | Zietsem (Seitsemän) |
| Åtta | Kauthe | Katixen (Kaheksan) |
| Nio | Aute | Ydixen (Yheksän) |
| Tio | Laage | Kymenne (Kymenen) |
| Överhet | Esevalde | Esevallat (Isovalda) |
| Straffa inte | Alle Rangast | Alle Rangast (Älä Rangasta) |
| Förbjudet | Gielda | Gielda (Gieldå) |
| Vred | Vaisse | Vehas (Vihasa) |
| Dop | Gaste | Gasten (Gaste) |
| Dryck (Dricka) | Jocha | Jocha (Juoma) (Jouka) |
| Skulder | Volgoloik | Volgoleinæ (Velgoja) |
| Förlåt | Andagas adda | Andagas anna (Anteksi anna) |
| Evig Tid | Ikken aig | Ikan aig (Ikonen aika) |
| Salig | Audogæs | Audogæs (Audogas) |
| Tro | Osko | Oskon (Usko) |
| Bekännelse | Daudest dæme | Dauest demen (Tunosta minen) |
| Kropp | Runnes | Rumen (Rumis) |
| Lag | Lake | Lain (Lagi) |
| Lax | Louse | Lohen (Lohi) |
| Fågel | Lodde | Lenda (Lindo) |
| Ord | Sanne | Sana (Sana) |
| Bön | Rokos | Rokos (Rokous) |
| Menighet | Seuro gadde | Seurogundan (Seuragunda) |
Denna likhet emellan de Lappiska (mer om språket) och Östfinländska ord samlat av den Norske Missions Skolmästaren i Varanger den 8 februari 1745. Niels Pedersen. Läs också om Jacop Fellmans anteckningar.
Från Shefferus bok History of Lapland, 1673.
Common vocabulary
This is a small sample of cognates in basic vocabulary across Uralic, illustrating the sound laws (based on the Encyclopædia Britannica and Hakkinen 1979). Note that in general two cognates do not have the same meaning; they merely have the same origin. Thus, the English word in each row should be regarded as an approximation of the original meaning, not a translation of the other words. According to Estonian philologist Mall Hellam, the only entire sentence that is mutually intelligible is, "The living fish swims in water" (even though it isn't really mutually intelligible [1]).
| English | Finnish | Estonian | North Sami | Inari Sami | Mari | Komi | Khanty | Hungarian | Finno-Ugric reconstruction |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| heart | sydän, sydäm- | süda, südam- | - | - | üm | śələm | səm | szív | *śiδä(-mɜ) / *śüδä(-mɜ) |
| lap | syli | süli | salla, sala | solla | əl | syl | jöl | öl | *süle / *sile |
| vein | suoni | soon | suotna, suona | suona | ön | sən | jan | ér | *sōne / *se̮ne |
| go | mennä, men- | minna, min- | mannat | moonnađ | mije- | mun- | mən- | menni, megy | *mene- |
| fish | kala | kala | guolli, guoli | kyeli | kol | - | kul | hal | *kala |
| hand | käsi, käte- gen. käden, part. kättä |
käsi, kät- gen. käe, part. kätt |
giehta, gieđa | kieta | kit | ki | köt | kéz | *käte |
| eye | silmä | silm | čalbmi, čalmmi | čalme | inča | śin | sem | szem | *śilmä |
| one | yksi, yhte- gen. yhden, part. yhtä |
üks, üht- gen. ühe, part. üht(e) |
okta, ovtta | ohta | ikte | ət'ik | ĭt | egy | *ykte |
| two | kaksi, kahte- gen. kahden, part. kahta |
kaks, kaht- gen. kahe, part. kaht(e) |
guokte | kyeh´ti | kokət | kyk | kät | kettő/két | *kakta / *käktä |
| three | kolme | kolm | golbma | kulma | kumət | kujim | koləm | három | *kolme / *kulme |
| ice | jää | jää | jiekŋa, jieŋa | jiena | ij | ji | jöŋk | jég | *jäŋe |
| louse | täi | täi | dihkki | tikke | tij | toj | tögtəm | tetű | *täje |
(Orthographical notes: The hacek () denotes postalveolar articulation, while the accent (ś) denotes a secondary palatal articulation. The Finnish letter 'y' [y] represents the same phoneme (a rounded or centralized [i]) as the letter 'ü' in other languages. The voiced dental spirant [đ] is the origin of the standard Finnish 'd', which is realized differently in each dialect today. The same sound is marked with the letter đ in the Sami languages. The Sami 'č' is a voiceless postalveolar affricate [ʧ].)
The numbers from 1 to 10 in Finnish, Estonian, Võro, North Sami, Erzya, Meadow Mari, Mansi, Hungarian, and Proto-Finno-Ugric.
| Number | Finnish | Estonian | Võro | North Sami | Inari Sami | Erzya | Meadow Mari | Mansi | Hungarian | Proto-F-U |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | yksi | üks | ütś | okta | ohta | vejke | ikte | akva | egy | *ykte |
| 2 | kaksi | kaks | katś | guokte | kyeh´ti | kavto | kokət | kityg | kettő | *kakte |
| 3 | kolme | kolm | kolm | golbma | kulma | kolmo | kumət | hurum | három | *kolm- |
| 4 | neljä | neli | nelli | njeallje | nelji | ńiľe | nələt | nila | négy | *neljä- |
| 5 | viisi | viis | viiś | vihtta | vitta | veƭe | wizət | at | öt | *vit(t)e |
| 6 | kuusi | kuus | kuuś | guhtta | kutta | koto | kuδət | hot | hat | *kut(t)e |
| 7 | seitsemän | seitse | säidse | čiea | čiččam | śiśem | əmət | sat | hét | N/A |
| 8 | kahdeksan | kaheksa | katõsa | gávcci | käävci | kavkso | kanda(e) | ńololov | nyolc | N/A |
| 9 | yhdeksän | üheksa | ütesä | ovcci | oovce | vejkse | inde(e) | ontolov | kilenc | N/A |
| 10 | kymmenen | kümme | kümme | logi | love | kemeń | lu | lov | tíz | N/A |
One reconstruction for numbers 8 and 9 is *kak+teksa '102' and *yk+teksa '101', where *teksa cf. deka is an Indo-European loan; notice that the difference between /t/ and /d/ is not phonemic, unlike in Indo-European.
100-word Swadesh lists for certain Finno-Ugric languages can be compared and contrasted at the Rosetta Project website: Finnish, Estonian, Hungarian, Erzya. Notice that particularly the Finnish list is unreliable, because it contains several neologisms or formal words, for example, henkilö (from henki life + place suffix) instead of the more commonly used ihminen, which is a Baltic Finnic word. The Finnish list has also spelling errors suggesting it was compiled by a person who does not know Finnish.
(Nytryckt ordlista påbörjat i augusti 2005)
Kompletterat från Inkeri Tuovinen 1929-37, mikrofilmat material.
Den ungdom, som efter sekelskiftet uppväxte i Norrbottens finnbygd, fick aldrig skolans hjälp att väcka intresse för bygdens språk och dess andliga liv, ej heller att göra bekantskap med finsk litteratur eller att lära sig i skrift behandla sitt modersmål. Snarare var tendensen i skolans verksamhet och myndigheternas inställning att väcka motvilja mot detta. Det kulturella folkskiktet, som uteslutande behärskade svenska språket hade ej förutsättningar för denna forskningsgren. Dessutom såg det enligt tidens sed nedlåtande på bygdens ursprungliga andliga allmogen kultur och betraktade den närmast som en primitivitet utan något värde icke minst därför, att den var av finsk ursprung.
Därför blev Tornedalska allmogekulturens historia med dess säregna drag aldrig skriven. En i seklets början missriktad rasfråga och en förlegad degradering av allmogekulturen som "kulturens" motsats i relation till herrefolkets kultur som den verkliga kulturen, uppfostrade även finnbygdens folk till att förneka och ringakta sin ursprungliga historia.
De fåtaliga namnhistoriska undersökningar, som utförts i finnbygden, visar enstämmigt i samma riktning, som dialektforskningen. Här må endast hänvisas till undersökningar av W. L. Wanhainen (Finnbygdssakunnigas betänkande 1921), Erik Wahlbergs arbeten, Jalmari Jaakola, A. Luukko, H. Ojansuu m.fl. I ett arbete redovisar förf. till detta arbete resultatet av en undersökning rörande namnen i Tornedalen (även den finska sidan) och deras ursprung. Där påvisas, att enligt vad namnen omvittnar skedde den första historiskt kända invandringen från Tavastland och Satakunta, medan en senare invandring av savolaksare skedde huvudsakligen under senare delen av 1500-talet från de av savolaksa nybyggare invaderade områdena kring Uleträsk och Uleälvdal.
En tidigare invandring under kvänernas tid hör till en period, därifrån vi har få dokument, men de som finns, peka på Österbotten som kvänernas hemtrakt. Ort- och släktnamnen under 1500-talet i Tornedalen ger inga antydningar om en ursprunglig svensktalande befolkning här men väl bevis på livlig kontakt med orterna i Finland.
På samma sätt pekar den bebyggelsehistoriska forskningen på inflyttning från Finland. Tornedalens bägge älvstränder, som var den del av finnbygden, som allra tidigast befolkades, hade enligt alla vittnesbörd redan vid den historiska tiden inbrott en befolkning av finsk nationalitet, medan samerna ännu nomadiserade i periferierna. En del forskare vill t.o.m. anse att finnar fanns i finnbygden redan under de första århundradena e.Kr. Kolonisationen spridde sig från älvdalen inåt ödemarkerna lockad av fiskrika sjöar, det rikliga villebrådet och förefintligheten av naturängar kring sjöarna. Detta skedde dock först under 1500- och 1600-talet. Befolkningen i gränsbygden kunna således med fullt skäl sägas vara bebyggare sedan "ur minnes tider". Förf. August Lindell, Bidrag till historien om Norrbottens läns bebyggande. Ak. avh. 1900, s. 9., ger talrika citat från historiska urkunder som stöd för denna uppfattning. W. L. Wanhainen framhåller att " I Tornedalen och sannolikt i Kalxälvdalen mötte dem (event. svensktalande) bebyggare av annan stam".
Detta gällde den tidiga medeltiden. bebyggelsen hade redan då utbrett sig norrut längs älvdalen. Som egen socken nämns Torneå 1403, men ett kapell fanns där åtminstone redan 1346. Huruvida det då fanns fast bosättning i Råneå och Kalix vet vi ej men är sannolikt. Men i förläningsbrevet till ärkebiskop Jakop Ulfsson 1482, omnämnes Kalix som egen socken jämte Särkilax (Serchilachtij= Särkilax) eller nuvarande Övertorneå, kapell under Torne pastorat. Området var då birkarlarnas intressesfär med Torne handelsplats som huvudort. Dessa hade nämligen redan 1275 erhållit monopol på handeln, vilka privilegier på nytt fastställdes på Telga möte 1328, vartill även tillades rättigheten att uppbära skatt. Med birkarlarna följde stamförvanter från Tavastland och Satakunta och med sannolikhet kan man räkna dessa som tillhörande den tidigaste fasta bosättningen här uppe. Här är emellertid icke platsen att ingå på dessa väl veriferade folkrörelser, som vederhäftigast skildras av J. Jaakola i Pirkkalaislikkeen synty, 1922. Tavastrna hade emellertid konkurrenter i kareler, som från Vita havsområdet (Gandviken) gjorde sina handelsfärder och plundringståg ända ner till Helsinglands norra gräns vid Bygdetrakten.
Läs mer om detta här: Ur Norrbottens finnbygds historia.html
Om ortnamnens betydelse för forskningen angående bebyggelsens ursprung skriver Esias Tegnér d.y.: "Ortnamnen äro utan gensägelse att räkna bland människotankens varaktigaste skapelser. Städer förintas så att knappt spillrorna mera finnas, men namnet, som staden burit, viker ej från sitt rum. Själva naturen ombildas, skogar uthuggas, höjder jämnas med marken, strömmar sina ut, sjöar torka och likväl bär orten ett namn, som talar om skog, höjd och ström. Hela djursläkten kunna utdö från jorden, men ortnamnen vittna ännu om, var sådana djur en gång haft sitt bo."
Beträffande finnbygden finns otaliga exempel, som bestyrker riktigheten av dessa iakttagelser. I Tornedalen, den tidigare bebyggda delen av finnbygden, är alla namn på byar, gårdar, berg, ställen, orter, floder, åar, sjöar m.m. av finskt ursprung. Många av ortnamnen är redan tidigare försvenskade eller förvanskade i gamla handlingar till följd av icke-finskkunniga tjänstemäns oförmåga att återge den rätta ortografin (H: Tenerz, ibid., 1960). De numera förkommande svenska ortnamnen är självklart av färsk datum och ofta mer eller mindre lyckade resultat av den försvenskningsiver, som med järnvägens tillkomst introducerades här av järnvägsstyrelsen.
Läs mer om detta här: Namnandring.html
| Meänkieli/Kvänska | Svenska | Finska |
| Ahmanjäsen (Varkanjäsen), "Poron takajalan jäsen johon ahma iskee. Taitamaton teurastaja yrittää katkaista jalan samasta kohtaa, oikein tehtynä jalka katkaistan alenpaa. | Bakre knäled på renen
|
|
| Apaja | Notdrag (plats) | Nuotanveto (paikka) |
| Arina | Ljuster | |
| Aikanen | Ganska | Melko |
| Aisat
|
Dragstörar av trä för vagn och släde (ren och häst) | Rekiveto välineet
|
| Alju | Tam | Kesy |
| Alli | Alfågel | Alli |
| Ansa | Fångstsnara | Hirttosilmukka |
| Asukhaat | Bosättare | |
| Avento | Vak | Avanto |
| Auttaa, "Se küllä ei auttaa
mithän että Aukusille sârnâ".
"Tässä ei auttaa mithään se koriu, tässä ei püsü mikhän ôrninkissa". |
Hjälper (inte)
|
|
| Auvokäsin | Utan vantar (handskar) | |
| Bikari | Spik | Naula |
| Biexo | Pjäxa | Mono |
| Buota | Vackert väder, uppehåll | Kesäsää |
| Davi | Krikka (mindre sjöfågel) | Tavi |
| Dirro | Silvertärna | Lapintirra |
| Dokka | Mindre flock av djur | Pinempi lauma |
| Eemäs | Längre bort | Kauemmas |
| Eksuivät | Gick vilse | Eksynyt |
| Erheys | Misstag | Erehdys |
| Elämöijä | Föra oljud | Melu, Meteli |
| Elå | Hjord (stor flock av renar) | Lauma |
| Emäke (Emäte) | Matstrupe | Kurkkutorvi |
| Freistata | Försöka | Yrittä |
| Göyesi | Hampatråd | |
| Haavaitunnu | Skadad | Loukkaantunut |
| Haaruka | Delad kvist att fästa ripsnaran i | |
| Hankavitta
|
Hållare för åra (oftast gjort av vriden vide tidigare) | |
| Hangisäski | Insekt | |
| Hango | Stör | |
| Hanki | Skare | Hankiainen |
| Hankala | Svårt | Vaikea |
| Harjaintua | Bli van | Saada kokemusta |
| Hailea | Sval (Vattnet är under kroppstemparatur) | Villeä |
| Havata | Upptäcka | Keksiä, Löytä |
| Havilinen | Den har inget värde, (onödig) | Turha, Tarpeeton |
| Haasio (teta) | Hässja hö | Riposta heinä |
| Heinähäkki | Hösläde med galler väggar | Heinäreki |
| Hellä | Spis | Liesi |
| Herällä | Vaken | Herreilä |
| Hias | Sölig | Hidas, Vitkasteleva |
| Hihata | Åka skidor | Hiihtää |
| Hilla | Hjortron | Lakka |
| Hinki | Hink | Sanko, Ämpäri |
| Hinkalo | Koplats i ladugård | |
| Hiri | Råtta | Rotta |
| Hirvistellä | Grimasera | Irvistellä |
| Hoksata | Komma på | Muistua mieleen |
| Homma | Sysselsättning | |
| Hoppu | Bråttom | Kiire |
| Houkka, Houllo | Tok | Hölmö |
| Hokka | Varg | Susi |
| Houpada | Backa båten med årorna | Taaksepäin kuljetta venen |
| Huokátta | Sucka | Huokaista |
| Huoratrilla | Cykel | Polkupyörä |
| Huntérata | Tänka | Miettiä, Ajatella |
| Huuliparta | Mustasch | Viikset |
| Hyysikä | Toalett | Vessa |
| Hyttheinen | Svidare (Insekt) | |
| Häjy | Elak | Ilkeä |
| Häthäinen | Otålig | Kärsimätön |
| Häikässä | Skrämma | Pelotta, Pelästyttää |
| Ikävä | Sorgligt | Surullinen |
| Ilma | Väder | Sää |
| Ilmanaikan | Utan orsak | |
| Ilmanki | Det är väl så | |
| Ilmestyä | Dyka upp plötsligt | |
| Itseviisas | Egenkär (självklok) | |
| Ittepäinen | Envis | Itsepäinen |
| Jaakea | Senfärdig | Hidas, Kankea |
| Jahada | Jaga | Metsästää |
| Jankutaa | Tjata | |
| "Konka sie jaksat"? | Hur mår du? | Miten voit? |
| Jalkalapsi, Jalkakläppi | Barn utom äktenskapet | |
| Jalkakynä, "Ku oli valkeat laattiat ei niitä pestu ku kolme kertaa vuoessa: Johanekseksi, jouluksi ja marianpäiväksi. Hiala ja jalkakunälä, se olí vanhaa varpuluuta, josta oli sijep päästettu. | Skurkvast
|
|
| Jarho | Ispigg, att göra hål i isen med | |
| Jata | Utkastade nät efter varann | Monta verkoa peräkkäin |
| Joki | Bäck | Puro |
| Joulu, "Jos en jouú joiluksi, kullä pääsen pääsiäisennä, jos en pääse pääsiäisennä, kullä heilun helluntaina". | Jul
|
Joulu
|
| Juoulukeitto, "Tälä on prukattu kuivattua saita joulukeitoksi, se on lipeässä liotettu". | Lutfisk
|
|
| Joutava | Onödig | Tarpeeton |
| Jouten | Ledig | Vapaa (töistä) |
| Joutsi | Pilbåge | |
| Juokale | Drinkare (drucken person) | |
| Jouhkainen | Svan | Joutsen |
| Jukko, "Reen tai kelkan etulautaa aisain poikkipuun yhdistävä, nivelikäs rautaesine. Nut on se jukko aivan rauvasta, ennen vittasta". | Slädes tvärbalk där dragselen fästes
|
|
| Juova | Svårforcerad terräng (stenig) | |
| Juorukas | Skvallrig | Juoruta |
| Jurakko | Tjärig stubbe | Kanto |
| Judella | Samtala, berätta | Keskustella |
| Jukkoaisat | Dragsele (mindre modell, till ren) | |
| Juksata | Lura | Puijata |
| Jumalanlapsi, "Kristitut ne vain on jumalanlapset, ja kaiki mut on mailman ja pimeuven lapsia jotka rietasta palvelevat". | Guds barn
|
|
| Jumalaton, "Kristituile veisathin (kuoltua) taifvalisia virsiä, ja jumalattomille huonompia". | Ej troende
|
|
| Jyleä | Spårig väg (stig) | |
| Jänkkä | Kärr | Suo, rämä |
| Järämä | Sele mellan två forsar mindre än suoando | |
| Jätkä | Vandrande arbetare | |
| Jääpohja | Flen (Isbildning på barmark) | |
| Jääteli | Isflak | Jäälautta |
| Kaalompi | Svalare | Viielämpi |
| Kaare | Båge | Kaari |
| Kaare | Fångstplats vid snarning av ripor (Även rengärde) | |
| Kaarisaha | Bågsåg | |
| Kaamos
|
Midvintertid då solen ej når över horisont i övre lappmarken | |
| Kadotta, "Se Maija viielätoista, lähti sivakoilla käumhään Ulika ihnuusseen, sillä oli sisar sielä, Kristiina, Parskin Pekkalan vaimo; ja puörtyj methään, se oli tuiskunu tien, ja kaotti sen ja kuoli sinne, vikkoa jälkhiin löuttui". | Försvinna, gå vilse
|
|
| Kahetia | Vara avundsjuk | Kateellinen |
| Kainuunruotsi, "Kainuun murre; sanotaan niin vaikeaksi, ettei pirukaan sitä ymmärrä vaan tarvitsee tulkin". | Kalix mål
|
|
| Kaitainen | Smal | Kapea, Ahdas |
| Kakarat | Småungar | Penska |
| Kakuri, "Tohtajaa ja kakkuri on virattomat linnut, ej nitä voi suä". | Storlom (fiskätande sjöfågel, dåligt kött) | Kuikka
|
| Karjasta | Höja rösten (skrika) | Huutaa |
| Kastua | Bli blöt | Märkä |
| Katua | Ångra sig | Katua |
| Katto tuone! | Titta dit! | Katselle sinne! |
| Katsoja, "Mies tai vaimo, joka saattaa katsomalla parantaa eriläisiä tauteja". Tämä Matin Mina kattoia, mie menin sen tuöt. Se kattoi, mie paiian risuin, se puhalteli ja tulitikuila pirsi ninku karusellisä umpäri sitä kättä. No illala sinä oli tuhaisen tuska, mutta ku mie nukuin vuön, se amulla ej mithän. Ei net ota palkka. | Helbrägdare
|
|
| Kaljamaa | Väg som frusit till och blivit halkig | |
| Kaljupää | Flintskallig | Kaljupäinen |
| Kalve | Skyddat plats (Mot t.ex. vind) | Varjopaikka |
| Kallokat | Vinterskor gjort av skinnet från renens huvud | |
| Kalso | Ovass yxa | |
| Kaltio | Källa | Lähde |
| Kamphet | Pinaler/saker | Tavarat |
| Kamala | Konstig | Kummalinen, omituinen |
| Kangas | Vadmal | |
| Kanta | Bära | Kantaa |
| Kanta | Föda, bära på en kalv | |
| Kanta | Hur långt bössan går | |
| Kanatta | Löna sig | |
| Kankea | Trög, osmidig | Jäykkä |
| Kanki | Järnspett | Kanki |
| Karhaka | Liten tall eller gran | |
| Karhunrauta | Spännjärn för att dra åt kedjan kring lasten | |
| Karata | Smita iväg | |
| Karhunlanka | Kraftig sytråd i rulle | |
| Karinokka, "Karinokka pieni kun hiiri, musta ku hiili, päilüü niin, kolo pahantekijä mettissäki, leikka mitä hüänsä, kiikuu vaikka minne, jauhojaki süö, nokka pitkä". | Liten mus med spetsig näbb
|
|
| Karkotettu | Blivit skrämda (djur) | |
| Karppi, "Se on Kainuun ruotsalaisten leipoma erikoisen ohut leipä, joka paistetaan avovalkealla". | Tunnbröd
|
|
| Karppisääri, "Kainunlainen karppisäri; Venälainen verikirves tappoi isän tappoi äitin........" | Smalbent Kalixbo (Kainulainen)
|
|
| Karsia | Kvista tex. björk | |
| Karsina | Tex. kalvhägnad i ladugård | |
| Kartano | Gårdsplan | Piha, tarha |
| Karvastella | Svider | |
| Kajava | Havsfiskmås (Större) | Kalalokki |
| Kaiku | Eko | Kaiku |
| Kaivo | Brunn | Kaivo |
| Kalakutu, "Kalankutu: Keväälä nut hauki, ahven; ja harri jäitten lähettuä; siijan on kahen puolen Mikkeliä, ja lohen ja taimenen 1Ŋ viikoa ennen Mikkeliä. Mustempi kala, luhut ja leveä. Särki Johaneksen etupuolela. Maet maaliskuusa". | Fiskarnas lektid
|
|
| Kaljamaa | Fruset och halkigt väglag | |
| Kallo | Huvud | Pää |
| Kalmanhaju, "Ku Aron Fia vaina kuoli se tuli tästä läpi iso tokka nitä (tasapäitä) ja hirveä haiju; Mie husin navetalta; minkäs teh menéttä! Ne sen ku menit vain. Illala Fia kuoli. Ja Erkii Jussan kuoleman, elä´ mennu talvena, oli niin kolo haiiu kolme vuorokautta tässä kartanolla". | Liklukt. Varsel
|
|
| Kalmat, "Kuolleiden edellä tai saattoväkenä kulkeva pieni manalaisväki: Eikä neh milloisin kalmat kuliek ku päivän raiála, ku päivä on kahela karvala, amua tai ilta". | Små varselfolk
|
|
| Kalpea | Blek (sjuk) | |
| Kalve | Skugga | Varjo |
| Kalvipuu | Från näver skalad hård stång | |
| Kartiinit | Gardiner | Verhot |
| Kauhtua | Bli uppskärrad | |
| Kaverta | Snida i trä | Vuolla, veistää |
| Kehto | Vagga | Kehto |
| Kehno | Svag | Heikko |
| Kehrätä | Spinna | Kehrätä |
| Kehittä | Ta upp tex. stickningen | |
| Kehä | Timmerstomme | |
| Keijata | Gunga | Keinua, Heilua |
| Keino, "Kullä mie näin, että se on sit´ä keinoa mennu. Polkutie tai jälki tai suunta". | Led
|
Reitti
|
| Keilu | Båtför | |
| Keili | Nätflöte | Koho |
| Keituri, "Ku hä´n pití rukouksia nin lapset nauroit. Ja sitte hän jälístä küsü mit´ä tet nauroita? - "No kun keituri tulí loutheen alta sieltä ja seisoo opétajan takána ja märéhetii". | Get
|
Vuohi
|
| Kejustooli | Gungstol | Keinutuoli |
| Keksiä | Uppfinna | Keksiä |
| Kela (Kaivo)
|
Vindsbrunn. Användes även vid notdragning i båten för att veva in draghampan. | Puola, Kela
|
| Kelonut | Skavt bort skinnet från hornen | |
| Kelpa | Det duger | Kelvata |
| Kellari | Källare | Kellari |
| Kelvoton | Kraftlös, Oduglig | Kelvoton |
| Kelvolinen | Duglig | Pystyvä, Kelvollinen |
| Kengittää | Sko hästen | |
| Kenkätä, "Joká kenkätün kenkkää, se onnensa menéttää". | Ge gratis
|
Anta, Lahjoitta
|
| Kenkäheinä, "Krovi luhtaheinä se on paras, kestävin. Küllä jänkkähenäki hüvä on, mutta korte murénee. Kenkäheinät puistethan takán ümpärille, ja tüönnethään hellän pessän kuivumhaa. Sitte niilä heinitethään kengät, panhaan kenkhään sis´äle ne heinät, pohjale ja joká kanthiin". | Skohö
|
|
| Kenttä, "Tilapäinen asunto. Esim. kala-, pyytö-, lypsykenttä". | Tillfällig uppehålls- eller fångstplats | Väliaikainen asunto |
| Kepposet | Lungor | Keuhkot |
| Keritä | Hinna | Ennättää, Ehtiä |
| Kero | Rund och kal fjälltopp | Paljas, pyöreäpäinen tunturilaki |
| Keskissä | Ofärdig | Ei valmis |
| Kesutta | Tämja | Kessyttä, Taltuttaa |
| Kesänavetta | Sommarladugård | |
| Kesäleipä, "Hauki, siika ja ahven se kuivathan. Niitä ennen ollu isot tunkiot pirtin nurkassa. Kuivaka pojat kesäleipä, sanoi isävainaa". | Torkat fisk som bröd
|
|
| Kessäintyä | Salt fisk som surnat | Hapantua |
| Ketara
|
På slädens medar anordnade upphöjningar (stolpar) för att hålla upp flaket | |
| Kettu | Räv | Repo |
| Ketunmalkkuri, "Ketunmürkkü: Sille mihele pitäs antaa ketunmalkkuria! Ennen sanoit ette rüssiltä sai hüvíä mürkküjä, ne olít väkéviä, arsenikkiä se olí". | Rävgift
|
|
| Keula | Båtför, Stäv | |
| Kevittä, "Ruumisarkun päälä istuvia manalaisia karkoitetthin: Matkakirfhelä luötö arkun päle (sanottu): "Kevittäkkä, kevittäkkä, marsika marsika!" | Lätta på bördan
|
|
| Kiela | Ögla av renhorn till lasso | Poronsarvesta tehty rengas |
| Kielinen | Skogbeväxt berg | |
| Kielonmaa | 10 famnar i kant (100 m˛ | |
| Kieruna, Tuntuririekko (lagopus alpina) | Fjällripa | Kiiruna |
| Kierttä | Göra en rundgående rörelse | |
| Kierri | Lågväxt fjällris | |
| Kierä, "Valpas ja nopea: Mutta Aukusti se on kierä mies, silmistä sen jo näkke". | Snabb och ihärdig. Även snar att bli arg | |
| Kiho, "Kihoksi käskthään
noita pääliköitä, tukkijoela".
|
Övervakare, Förman (Även en som tittar på och följer med vid tex. jakt och ger tur) | |
| Killeri | Fälla tex. råttfälla | Rotanloukko |
| Kiljokahanhi | (Anser erythropus) Bläsgås | |
| Kilkoa | Skrika | |
| Kilkora | Kännemärke för djur | |
| Kiimakissa, "Silmäki kiiluvak ku kiimakissala". | Löptik | |
| Kiire, "Mik´ä se tuola Mikolaki on kiire, vaikka istus niin että jäk´älä päähän kasúa". | Bråttom
|
Kiire
|
| Kiiri, "Taijamma met sen muurauksen antaa olla tältä illalta kun jäi näin müöhäsheen, antaa olla toishen aikhan kun passaa olla virkmalla kiirillä". | Mera på alerten
|
|
| Kiisa, "Iso rasio, vakkanen. Alla Palo-raukan äidin kiisa; äiti oli kuollut 1882, 90-vuotiaana". | Kista (Förvarings dito)
|
|
| Kiiski | Skalbagge | Kovakuoriainen |
| Kilkura, "Ori mennee talhiin, kaks kilkaretta kaulassa"! (Koi---s) | Bjällra
|
Tiuku, Kulkunen
|
| Kilkua | Skriker | Huutaa |
| Kiltoilla, "Nimísmies mulle kiltoili kartanolla että sakkoja saate. - "No ekkö pölänü? - "En se küllä mie jäníksen kepposista olé, ja mit´ä mie siitä pölkäisin? Tappa sei tohi ja tiihneeksi ei saa, mit´äs mie siitä". | Visar sig (Framför)
|
|
| Kimuroita, "Se sanķ tervas tuohele: "Siksi mie olen jo mihen lämmittänu kun sie siinä kimúroittet". | Slingrar sig (Nävern)
|
|
| Kinnipeski | Päls av renskinn vars hår har nötts bort | Peski, josta karva on kulunut pois |
| Kinntat | Handskar | Käsineet, Hansikas |
| Kiosata | Reta | Ärsyttä |
| Kipene | Gnista från eld | Kipinä |
| Kipeä | Sjuk | Sairas |
| Kiepehti | Röken från lägerelden snurrar runt efter backen | |
| Kireä, "Kun vitilumí on ja sitte pakkanen: Se on niin siivo ja kiréä keli nüt, ette jaláksep parkuvat, huono se on aijaa". | Dåligt kärvt före (Nysnö och köld)
|
|
| Kiristä, "Kitisee ja kirísee ja vikisee se sikíö, kriina ja kriinaaja, kärüs ja kärísijä". | Grinar (Grinigt barn)
|
|
| Kirjava | Mångfärgad | |
| Kirja, "Ei kirfheettää
methään eikä kirjatta kirkhoon".
|
Bok (Ordspråk): "Man går inte till skogen utan yxa och inte till kyrkan utan bok" | |
| Kirjallinen, "Oltiin huväkki lukiiat ja kirialisten vanhimpain lapset, muttei menhet vain". (Rippikouluun) | Kan läsa i bok
|
|
| Kirkoväki, "Saittajako siltä
Saittajärvestä....silä oli hevosen varástanhet, Köykäsen
markkinoilla. Se nosti kirkoväen nittä auttamhan sitä hevosta.
Ja se oli ottanu vain että tuovat küllä. Ja tuothinki, hevoinen oli vahéssa, nin oli hoppu ollu. Se meni Saittajakon ja pühkäsi
käélä sitä vahtea, ja sitä ei olis sanu tehtä ku se oli vihapäissä.
Se tulik sitte toinen varrás ontuva ja toinen kuoli.
Se ei tahtonu ennä saha asétumhan sitä väkéä milhän kun se oli vihapäissä koskenu vahthęn Se sitte olí pannu varkhât viemhään nîtä kirkonmâle. Se´olí pystö (jyrkkä) törmä kirkonmâle, ja olí äiiä (toinen varas) hûtanu ette "tästä ei küllä nouse püstökünnessäkhän". Mutta se´olí vain pakķttânu. Ja vîmein olít pääshet" Rôpe tuli saunhân: "No tuola´olí tien päällä tâs väkéä. Iisko: "No lähé näüthään mullekki, jos ei ne ülön kauheita olé". Roope: "Ei´io ne menít". - Vähän aikâ olí, se tuothîn länneltä rûmis" (maantietä myöten). Kainulasjärvi 1932-34. "Välistä ku on hevonen rinnuksista lauvenu auki (hautaussaatossa), on sanķttu että kirkoväki on vielä ollu matkassa". |
Kyrkfolk (Vålnader)
|
|
| Kirnu | Smörtillverkning | |
| Kirota | Svära | Kirota |
| Kirkonmaa | Kyrkogård | Hautausmaa |
| Kirsi | Tjäle | Routa |
| "Kissa tuli pöyvän alta"
|
"Katten kom underifrån bordet". (Går ej att direkt översätta) :-) | |
| Kissa, "On jollaki juuri haukkuniménä kissa, tuoki Fiinan veli oli Kissapekka ku söi kissan". | Katt
|
|
| Kiskoa, "Tuohenlähtö se on hüvä jollaki aikaa kevväilä, sillon mäihän aikana; Olén kiskonu tuohta, niin hüvä tuohen lähtö että kohta pülüämällä lähtee". | Dra (Näver dragning)
|
|
| Kisura | Liten ren | |
| Kita | Mun | Suu |
| Kitka | Eld som ej vill ta sig | |
| Kiukset | Fiskgälar | Kidukset |
| Kivipäät | Betesfisk, småfisk | |
| Klasi | Fönster | Ikkuna |
| Klinkussa | På snedden | Vinossa |
| Klonia | Vandra omkring (söka) | |
| Kluompia | Ströva omkring | Vaelta |
| Klämmätä | Känna efter med handen | |
| Kläppi | Unge | Lapsi |
| Knapsu | Feminin man (Gör kvinno- sysslor) | Naisellinen mies |
| Knuusa | Slägga | Muokari |
| Koipi | Skinn från tex. renens ben | |
| Kojrankonsti | Försöka lura någon | |
| Kojama | Hanlax | |
| Kolea (Ilma) | Dåligt väder (kallt) | |
| Kolkata | Klubba lake | |
| Kolo | Ful | Ruma |
| Koloto puu | Barkat träd | |
| Komu jää | Hängande is i tex. en bäck | |
| Komea | Vacker | Kaunis |
| Kompsio | Barnvagga av skinn | |
| Kone | Fordon | Ajoneuvo |
| Konna | Spjuver (ej att lita på) | |
| Konnti | Märgben | Ydinlo |
| Kontti, "Kontti tuohta tai
päréttä; siinä kansi ja kannukheet".
|
Behållare gjort av faner eller näver som bars på ryggen (användes som ryggsäck) | |
| Kontturi | Mindre inhägnad vid rengärde | |
| Kontta | Går på knäna | Kävellä polvilla |
| Kortteeri | Ligga över, få härbärge | Majapaikka |
| Kulas | Storgädda | Iso hauki |
| Kulkea | Färdas | Matkustaa |
| Kolea sää | Kallt väder | |
| Kolså | Svärta (Havssjöfågel) | Pilkkasiipi |
| Kontata | Krypa | Ryömiä |
| Kopara | Klöv | Poronsorkka |
| Koppa | Nedre teln (nät eller not) | |
| Koppakiiski | Skalbagge | Kovakuoriainen |
| Koora | Rimfrost | Hurre |
| Koranus | Svordom | Kirosana |
| Korjata | Laga | Korjata |
| Korkea | Hög | Korkea |
| Korte | Fräken | |
| Kortteli
|
Längdmått (1/4 kyynärää) mellan tummen och pekfingret | |
| Kortto | Otursföljd | Paha |
| Korva | Grund fors där älven svänger | |
| Korvakka, "Peuroile net olít (hankaat). Kaksi puuta, kuusta, hakáttu, kanto noin kolmea küünärää korkea ja lalvat vastakkaa. Korvakka tai kaksi lalvoja kannattamhan". | Grenat stör
|
|
| Korvata, "Lohí kun se nousee jokhiin nin se kuttoo semmossiin karhiin, rantamatálhoin ja uhtä sel´ässäki kun se on siivo pohja ja puhás karí. Vasíttu kulkukeino sillä on mitä se kulkee jokea ülös, korvaa (nousee) lohi. Kaksi niitä on uhéssä aina koiras ja naaras, ja kun se nousee, Kojáma ja Marjas". | Laxen stiger upp efter älven
|
|
| Koste | Strömfritt i fors tex. bakom en sten eller udde | Viraton paikka koskesa (Kiven takana) |
| Koskelo, 1. Valkea (Kirjavakoskelo) asuu karikoissa, syö kaloja. 2. Musta (Tukkakoskelo). Valkea koskelo syödään, ej mustakoskeloa. 3. Lehmäkoskelo, edellistä suurempi; sillä on kellertävä höyhen (mergus merganser). | Skrake
|
Isokoskelo
|
| Koskema, "Jos se koskee munhaisille eli suämheen se heti kuolee, jos muualle, sen saattaa puöruttää. Juoma sillet tehhään. Otat pienen vesíastian, uhtä kahvikupin, vähän vettä siihen. Sitte veittellä tai naskalilla vastapäihvään, pohjaa muön, kuljetethaan sit´ä terrä pustössä ja sanķthaan: Jos sin´ä kosket uksi nin minä kosken kaksi jne. Kummenen asti. Kun sanoo kummenen niin pistää tomhauttaa siihen keskheen. Sitte kaata saihraale suuhun. Sillon se pistää vasta kolķsta uhenkerran. Mutta sitte se onki terve. Sen saapi tehhä ittelensäkki". | Helbrägda recept
|
|
| Kotamikko | Medellös | |
| Kottarainen | Hackspett | Tikka |
| Kouranen | En näve (Rymdmått) | |
| Kranttu | Petig, Noggrann | Pikkutarkka |
| Kraviaiset | Begravning | Hautajaiset |
| Krapista | Föra ljud | |
| Kretta | Grädde | Kerma |
| Kruununtorpari | Liten hemmansägare som betalar skatt till kronan | |
| Kokainen (Kuukainen) | Lavskrika | |
| Koliainen | Väl tämjd (uppfostrad) | |
| Komea | Vacker | Kaunis |
| Kopat | Not telnar | |
| Kķķta | Plocka | Poimia, Kerätä |
| Kouvi
|
(Spovsnäppa) Kärrsnäppa, fågel som förekommer på myrar | Kouvisirri
|
| Koskenkorva | Ovanför forsen | |
| Kostaa | Hämnas | Kostaa |
| Kostua | Komma fram | |
| Kota, 1. Tuorvekotá. 2.
Hirsikotá. 3. Ulkukotá. 4. Tuohikotá. 5. Koskuskotá. 6. Hurstikotá. Kotá
se on ennen ollu mutta ammeriikasta ne on tuonhet sen sanán kämmppä".
Tuorvekodan rakenne: Kaaret kuin kotapuut ovat tietenkin paksumpia - tav. kuorittuja koivunrunkoja, joten uusi kota on hohtavan valkea ja vanhakin seinäinsä alaosasta savurajaan asti - Ja kotapuut taajemmassa, milteipä vierivieressä, niin paljon kuin vain puitten käyryys salli. loudetta vastaa tuohi, valkea puoli sisään (kotaan) päin. Sen päälla, huolellisesti aseteltuna on turve, paksusti multaa alla, ja sen annetaan kasvaa umpeen yhtenäiseksi levyksi. Ovi on oikeitten pihtipielten välissä sarannoilla lukkuva". |
Kåta (Olika former)
Byggnadsbeskrivning på torvkåta
|
|
| Kotamikko | Medellös | |
| Kotaruode, "Kotáruotheet ja korvakat, isot käurät puut, niitä on neljä, keskelä ulhälä niitä keittostanko kannattaa, siitä viljoissa pata valken päälä". | 4 st. böjda störar till kåtuppbyggnad
|
|
| Kottarainen | Stare (Svartstare) | Kustakottarainen |
| Kousata | Uppfostra (aga upp) | Kasvataa |
| Kravata, "Kova kilpailu kläpilä puuropaasta että kuká sen saa kraváta, siihen annethiin maito; Keittäjä sen muuten krapási. Laattialla se oli kaikila, pellin tai lauvan päälä". | Skrapa
|
Raapia
|
| Kraviaiset | Begravning | Hautajaiset |
| Krakku | Kraxar (kråkan) | Vaakkua, Rääkkyä |
| Kranttu | Noggrann | Tarkka, Huolellinen |
| Krenkku | Sågbock | |
| Kretta | Grädde | Kerma |
| Kromoja | Samlat till sig mycket "skräp" | Roska, Romu |
| Kruuvasaarnaaja, "Üksi se on ollu kruvasarnaia joka on Svansteinissa asúnu, ja sen alle on kulunhet nämä Vaskivuorin ja Masunti ja Palokorva eli Tornionkoski ja Svansteini, sinä oli kans pruki, Svansteinin eli Turtolan pruki (toimi 1753-1803). Vistoista vuotta ennen ku Köysäshen kirkko on tullu oli kirkonkiriat sillä Svansteinin papila". | Gruvpredikant
|
|
| Kryysi, "Puukupit ne on olheet ennen jois´ta on kahviaki juotu. Sitte ku tulit ensimäiset krüüsit nin se oli Täränön äijä piättännu niin vaaralisenna teefatia kahela käelä, että se oli mennu halki". | Porslin
|
Posliini
|
| Kräpätä, "Tohtaja
se huuta välhin ninku poikaset: Uuhuhu!"
"Ja süöpi niin paljon ettei voi saattaa lentää, kräppää vain siivilä vettä muös ja tüürää niinku sivakoila". |
Flaxar och hasar sig fram
|
|
| Kudelma, "Ensi kerran ku kuélmaan pessee nin ei pi´äp panna saipuaa, siitä tullee kulmempi. Kuumassa veessä vain pestä". | Stickning
|
Neule, Kudin
|
| Kutoa | Sticka | Neuloa |
| Kåppelo | Tjäderhöna | |
| Kuhainen | Skugga av tex. människa | |
| Kuhnari | Sengångare, senfärdig | |
| Kuivettua | Förtorkat skinn | |
| Kuivakala, "Hauki, siika ja ahven se kuivathan. Niiton ennen ollu isot tunkiot pirtin nurkassa kuivakaloja, kesäleipää, sanoi isävainaa". | Torkat fisk
|
|
| Kukkaro | Med den kan man bl.a. ta upp kollekten | Kukkaro |
| Kukkura | Mindre, brant berg | |
| Kulo
|
Slaget gräs (Även höskörd som ej blivit slaget året före) | |
| Kuolku | Flyter | Kellua |
| Kuoritta | Skala | Kuoria |
| Kuoppa | Grop | Kuoppa |
| Kuu | Fett | Rasva |
| Kuura | Frost på marken | Hurre |
| Kuppari | Åderlåterska | |
| Kuuja | Grind | Veräjä |
| Kurento | Kropp | Ruumis |
| Kunhailla | Göra ingen nytta | |
| Kunnollinen | Ordentlig, Redbar | Huolellinen, Tarkka |
| Kunto | Tillstånd | |
| Kuma | Varm | Lämmin |
| Kumpani | Kamrat | Toveri, Kaveri |
| Kummitus (Maahiaiset) | Vålnader | |
| Kuokkia | Gräva upp tex. potatis | Kaivaa |
| Kurkko | Svalg | Nielo |
| Kuri´ | Uppfostran | Kasvatus |
| Kurikka | Pojkspoling | |
| Kurjuus | Dåligt förhållande | |
| Kurmutalja | Renskinn med maskhål | |
| Kuorpa
|
Rökt korv gjort av älg eller renköttfärs | Savustettu makkara jauhelihasta (hirvi tai poron) |
| Kuoste | Strömfritt ställe i fors tex. bakom en sten | |
| Kupata | Kopperskan suger upp blod med renhorn | |
| Kuppari,"Kupparilla kumma luonto, kummempi ku muilla. Imme verta ihimisistä eläimitten luilla". | Kopperska
|
|
| Kuliainen | Lydig, Väluppfostrad | Tottelevainen, Kuuliainen |
| Kurso | Ravin | Rotko/Kuru |
| Kurki, "Kunnes kulet kurjen änen, älä mene järven jäle". | Trana | Kurki |
| Kurkoitta | Sträcka sig för att få tag i någonting | Kurkottaa |
| Küpsüsuolassa, "Vielä vanhempaa suolala kupsentämistä oli se, ette loovhan panthiin kuivia suoloja ja niissä istuthiin lihhaa upissa kaks viikkoa, sitte riippumhaan". | Saltat fisk eller kött till en viss sälta.
|
|
| Kusto, "Kustaa Vaasasta: Mutta oli seki kavala ämmä se uksi, ku tolthin Kustoa ärastamhan (vangitsemaan), se löi pelkala pershele ja ärjui ette, lähes sieki sitä lappelemhan talhin ja hopusti!" | Gustav Wasa
|
|
| Kutea, "Mutta muu kala ei keväälä kutea kun hauki ja ahven ja harri. Juhaneksen aikana se on särjelä keväkutu". | Fiskens lektid
|
Kutu
|
| Kutoa | Sticka | Neuloa |
| Kudelma | Stickning | Neule, Kudin |
| Kytkeä | Ordna renskinn till tork | |
| Kylmettyä | Frysa | Palella |
| Kylä | By | Kylä |
| Kylänkulkuri | Går från gård till gård | |
| Kynsi | Nagel | Kynsi |
| Kypsysuola | Saltlake | |
| Kyttä | Snål | Saita |
| Kälmi | Spjuveraktig | |
| Kämppä | Stuga | Mökki |
| Käpsä | Snabb | Nopea |
| Kärppä | Hermelin | |
| Kärsä | Snedvriden, bössan går inte rätt | Vino, Kalteva |
| Käsittää | Förstå | Ymmärtää |
| Kärsiä | Lida nöd | Ahdinko |
| Kävästä | Snabb visit | |
| Käyrä | Krokig | Mutkikkaat, Väärä |
| Käärme | Orm | Käärme |
| Kökki | Kök | Keittiö |
| Köngas | Brant vattenfall | Jyrkkä vesiputous |
| Köpeli, "Köppelit on manálaiset | Överjording (även mildare svordom) | Saakeli |
| Kössi, "Pöökärä ja kööpeli, kössi ja hissi, olento ja kuuletus, haltiat ja maahiset, maahiaiset ja niitten tuttäret, manalaiset ja sarviäijä", | (Mytol. olentoja) Om vålnader
|
|
| Köyhä, "Tälä kun jo köuhus vesistä, sinä ne on prukanhet opetella uimhan". | Fattig (man lär sig att övervinna fattigdomen)
|
Köyhä
|
| Köyttä | Säkra lasten med tjockt rep (binda) | |
| Köyry, "Mitä si köyry sielä nut tehit? "Se on vaasta köyryä se kun poikaa särki tilprinnaarin". | Ondskefullt
|
|
| Laasta, "Ku se ajķ niin että mettää laastana (niinku yks puu), herrajumala elä rakas rättäri ajá". | Går ihop
|
|
| Laitava (Vene) | Båt med höga kanter | |
| Laki | Bergs topp | Vuorenhuippu |
| Laiha | Mager | Vähärasvainen, laiha |
| Laiskus, Laiska | Lättja, slö | Veltto, Haluton |
| Lainata | Låna | Lainata |
| Lakkia | Dricka | Juoda |
| Lamu | Omfattande | Laaja |
| Lana | Ryssja (Fiskeredskap) | Kalastus väline |
| Lanta | Lågland, skogsland | |
| Lantalainen/Ouan mies | Boende i skogslandet | |
| Lantto | Tjärn | Lampi |
| Lappi, "Net joka Karesuanosta tulle ni net puhhut lappia, Lapin suomea, net kullä tunte änen pästä". | Lapska språket
|
|
| Lappi, "Juntti - on lapissa mutt mie asun talossa" sanoi Palojärven Mikkeli veljestään Juntista; Molemat asuivat yhesä paikassa Lapissa, mutta Junnti kierteli porojeten muukana asuen eniten kodassa. | Lappland
|
|
| Lapio | Spade | Lapio |
| Lappa......! | Dra åt....! | Vetä......! |
| Lapsellinen | Barnslig | Lapsellinen |
| Larvata | Prata strunt | |
| Laskea | Smida tex. lie | Takoa |
| Laskea
(alas venhelä)
Laskija (koskiveenen perämies). |
Släppa ned för en fors
Styrman när man släpper nedför i forsen |
Päästää alas
Perämies |
| Laskiainen, "Laskiaisenna eli
Lihavannatiistaaina eli koparajuhlana keitethiin kropulihoja (restbitar av
kött).
"Ajethaan laskiaista ja tuuräthään kelkala ja sivakoila, eli laskethaan". |
Fettisdagen
Skolungdom hade utflykt för att åka på skidor |
Laskiaistiistai
|
| Lastella, "kullä net kai pit´ävät meitä lastheela vähän ruottin herrat". | Överse någon
|
|
| Lato | Lada | Lato |
| Latukka, "Sian sitúkka, lamphaan latúkka, koiran kukkula - huomena tämä terve". | Helbrägda ramsa
|
|
| Lauha | Milt väder | |
| Laukka, " Ja jos ej mené jänis ansaan, se panhaan parín laukaman päähän hänen jälkheen tuohen kämurän, se ku krováthtaa se mennee ku paska eikä se jouva moittimhaan". | Fångstmetod för hare
|
|
| Laukkoa | Springa | Juosta |
| Laululintu, "Laulilinnun ansat sitte kevväilä, vanhan Marian päivästä vanhan Erkin päifhään, heän laulupaikoile". | Fångstmetod vid skogsfåglarnas speltid
|
|
| Laukko | Ryggsäck | Selkäreppu |
| Launis, Havuinpääsä semmonen haarukkaluu, josta panhan launhin mathen koukku". | Krok gjort från gäddans huvudben
|
|
| Lausuta, "Haltianniemi se on
Raahmussa ja Pikkusaari se on Lompolossa, kurtakkokivi jokkaisessa
joita palvelthiin".
"Poijakassa sitte ollu oja ja siinä reikiä, ja siihen panheet tupákkapullia uhriksi. Ei viskutellakhan saanu eikä mithään puhua". |
Offerställen och ihåliga stenar
|
|
| Lavitsa, "Se Vasili olí puörtänu saunasta, oli moittimassa kun sielä olí niin paljon akkoja: Siel olí Aatom Maijoo já Lassin Tiinoo, halkojalkoon koivusiärtä ja suotanan ruokkeita, olí lavissa ihán täunä". | Bastulav (Upptaget av fruntimmer)
|
|
| Lehmänkenkä | Kofot | Sorkkarauta |
| Lehtikimppu (Knippu) | Av björkkvistar gjort knippe till fäfoder. | |
| Leima | Blixt | Salama |
| Lentsu | Influensa | Influenssa |
| Levä | Sankmark (myr) | Suo, Räme |
| Likelä | Nära | Lähellä |
| Lieko, "Vedessä makaava puunrunko". | Blöt och tung fallträd | Tulen kaatama märkä puu |
| Lieppi | Kroka fisk med (huggkrok) | |
| Léukka-puu (keppi)
Liekkapuu |
Grövre kvist att förankra t.ex. ripsnaran i. | |
| Liinava verko | Nätets djuplek | |
| Liikutus | Väckelse "rörelse" | |
| Likelä | Nära | Lähelä |
| Liero | Drillsnäppa | Rantasipi |
| Lieko märkkä | Genom blöt | |
| Lievene (Tuli) | Vinden bedarrar | |
| Lieventää | Göra det svagare tex, sätta mer vatten i kaffet | |
| Liipatahko | Brynsten för att tex. vässa lien med | |
| Livistellä | Hålla sig undan | |
| Loue, Loude | Skydd av tyg | Vaatesta tehty suojakatos |
| Loukata | Såra en annan | Haavoittaa |
| Loude | Bäddtäcke | |
| Loja | Stark | Voimakas, Vahva |
| Lompolo | Smal sjö där vattnet rinner igenom | |
| Loppa pari | Ogift par som lever ihop | |
| Loppakenkä | Osnörda skor (tillfälligt påsatta) | |
| Loukko | Hörn | Nurkka |
| Lounastuuli (Luode) | Nordvästlig vind | Länsipohjoistuuli |
| Luppo | Hänglav | |
| Luhta | Vass, växer på sanktmark | Järviruoko |
| Lupa | Lov (Sportlov) | Loma (Hiihtoloma) |
| Luppakorva | Hund med hängande öron | |
| Luspa | Fors i slutet av en sjö (nedre del) | |
| Luoko | Slaget gräs | Niitetty heinä |
| Luokomies | Räfsare som kom efter att höet var slaget | |
| Luistin | Skridsko | Luistin |
| Luja | Stark | Voimakas, Vahva |
| Luoska | Gammal trasig båt | |
| Luodekota (Lavu) | Kåta gjort av tyg | |
| Luonto,"Kaijan vanhemmat olivat lappalaisia, ja sillä (sentähden) se olí hänéläki kaks luontoa; muréluonto ja viháluonto, hulivililuonto". | Ärvda egenskaper (Begåvning)
|
Lahjakkuus
|
| Luuta | Kvast | Luuta |
| Lykätä | Knuffa | Työntää |
| Lystäntää | Lust att göra | |
| Lypsinaika | Mjölktid | |
| Lymytä | Hålla sig gömd, ej röra sig | |
| Lypsää | Mjölka tex. kor | Lypsää |
| Läikkyä, "Lahnajärvessä semmonen puhaltaja Hans-Leevi, vanha. Se puoski Eerikiltä pahan korvan takaa, siitä tuli märkää aivan läikumällä, aivan kusemalla. Viskutteli se jotaki siinä kehķv vieressä polvilansa". | Skvättar. I övrigt handlar texten om helbrägdagörare.
|
|
| Länket | Sele | Valjaat |
| Läpituttu, "Uksiki rouva se mulle toi suuren paperisäkín nisuja. Ei se mulle omhainen ollu, se olí muuten niin läpítuttu". | Känd person
|
Tunnettu
|
| Lääppälakki, "Lääppälakki vain verrathaan että lakki on pääsa ninku lehmänpaska". | Mössa (Basker)
|
Baskeri
|
| Läätiä, "Meil´ olí uksi Tiina Sophia piika, luhukäinen ja paksu ja siitä se Hanhi tukkäsi, sen perässä se läätti marsia, net oli juuri somá parí". | Följa efter
|
|
| Löuhä | Svag | Heikko |
| Löyhkä | Starkt lukt | Haju |
| Löylyvesi, "Kaivosta löuluvesi saavila saunhaan, ja saunavesi taas navetan passa lämmitethään ja viehään toisela saavila". | Bastuvatten
|
Saunavesi
|
| Maa, "Lauri-Heikin Eeva katto ja puoski rupia tuttäreltä, sanoi: Mä sie mä mie, mä oli iesuksen äiti, mene mä sinne mistäs olét tullu. Jos olet tullut tulesta nin menét tuhlén, jos olét tullu vestä nin mene vethen, jos olet tullu mullasta nin mené multhan, jos olét tullu savésta nin menet savhen". | Jord (Helbrägdarramsa)
|
Maa
|
| Mae | Lake | |
| Mahiainen, Lehon Mikko muisteli itte titämäänsä: "Uks tuär meni hilhan isän ja äitin kansa. Ej se ollut tuöntekiä vielä. Se alkoiin haltio häntä äitin hamunä methän houkuttan, hän lähti rukathan sen perhän. Mutta sattuki äiti sillon hutamhan, ja hän tuli takasin, ja nin hän käntu. Kusu äitiltä: "Oletko sie ollut sielä?" En mie ollu, haltis seķn ollu". | Överjordisk skepnad
|
Mannalainen taruolento
|
| Maatua | Stanna en längre stund på ett ställe | |
| Maho | Får ej kalv (steril) | |
| Mahollinen | Det är möjligt | Mahdollinen |
| Maantieposki | Nära landsväg | |
| Marssia | Promenera | Kävelää |
| Maikovat | Fisk som vakar | |
| Maine | Ryckte | |
| Mainelukkari, "Niván Heikki Pajalasta (eräs tukinuittaja), se oli mainelukkari. Ja se oli veisanut kun kuluskelit Hitaniemen suantoa alas. Ja küllä oli väkéä kokkointunu rannoile". | Psalmsjungande klockare
|
|
| Mainion | Väldigt (bra). Utsökt | Erinomainen |
| Mainoa, "Ej saa maino vaikka
kuinka paljon olisi sânut, eli taas kunka vähän. Enämpi sallaa toisilta se on
vitävä sishään".
|
Tex. Om någon frågade hur mycket fisk man hade fått, skulle man säga: "Bara till stekning". Man skulle hemlighålla fångsten. | Kerskailla
|
| Maisemat | Terräng (Natur) | Maasto |
| Maltaa | Låta bli | |
| Makkara, Valmistus: Poron suolet (paksusuoli) ja eräät muut sisälmykset puhdistetan (känethän nuri) huolellisesti. Niiden sisään sullotaan puuromainen makkaransisus, joka tehdään jauhoista, suolasta, vedestä, sisälmysrasvasta ja verestä. Suolen pää suljetaan tikulla tai langalla. Kypsennetään keitämällä. | Blodkorvs recept
|
|
| Makustella | Smaka | Maistua |
| Makauksia | Sängkläder | Vuodevaattet |
| Maanselkä
|
Markrygg (Topp) där vattnet rinner åt båda hållen | |
| Malja, "Ennen olít puuastiat valtapäästä ruoka-astioinna, maljat ja kaarat; mieki kerran tiskasin Välitalossa, tuo Timo soli sillon, mie sanon että ompa täälä kaaraset astiat". | Matbestick av trä
|
|
| Manalainen, "Minun mumma kertoi tuola Kälasluspassa; Sielä oli uksi...isäntä... sitte se kävi Killimässä rahķia varastamassa...muta sitte Killimälaiset panthin manalaiset sen pälle. Häuthin lähteä Parákkhan nojan tuöt, Iuovatörmän nojan. Mutta ennenku tulthin Parakkan näköselle se hirtethin ku hiren". | Vålnader
|
|
| Marssia | Går, kan gå | Kävellä |
| Matala | Låg, grund | Matala |
| Mastata | Renar blandas med annans hjord | |
| Matkia | Härma | Matkia |
| Menhelä vikola | Förra veckan | |
| Menettä | Förlora | Kadottaa |
| Menestyä | Lyckas | Onnistua |
| Meneskellä | Gå sakta | |
| Meinata | Tänka sig (mena, planera att göra någonting) | |
| Meikälaiset | Vårt folk | |
| Melu | Oljud | Melu |
| Melko suuri | Ganska stor | Aika iso |
| Melki | Bröstben | |
| Melkein | Omkring | Nooin, Suunilleen |
| Metto | Tjäder | Metso |
| Meriläinen | Sjöorre (havsjöfågel) | Mustalintu |
| Merimetso | Storskarv | Merimetso |
| Minon mielestä.... | Enligt min mening.... | |
| Miehevä | Självgod, Skrytsam | |
| Miehustella | Spela över | |
| Miestyä | Utvecklas | |
| Mistanta | Förlora | Kadotta, Menettää |
| Mittääntekemätön | Ingen funktion | |
| Muisku | Kyss (snabb) | Suudela |
| Murkku | Dimma | Sumu |
| Myrsky | Hård vind, Snöstorm | Myrsky |
| Molli, "Mollivasíkka ja mollihärkä, sit´ä puhétta naurethaan vanhaana lännen puhhena ja lapín perítönä". | Tjur
Det gjordes narr av den kvenska språket |
Sonni, Härkä |
| Moittia | Kritisera | Arvostella |
| Moska, "Lamphaan paskaa ja hevķsen moskaa keitethiin lehmi´lle; ja net lihoit ja lüpsit, ja hakķa (kuusen) keitethiin kevväilä ku oikheen heinän hät´ä tulí". | Brygd, till nödfoder till boskapen, som kokades
i ladugårdsgrytan
|
|
| Mojole | Ler | Hymyillä |
| Muutampia | Några | Joku, Jokin |
| Mukkanen | Kurvig | Mutkainen |
| Muieta | Surna | Hapantua |
| Muikea | Stark smak | |
| Muistella | Berätta, Delge | Kertoa |
| Mujahdella, "Ummärsi se vain suomea, se mujáhteli tässä kun met saarnasima". | Le
|
Hymyillä
|
| Muha | Lösbottnad sjö | |
| Mukava | Rolig | Hauska |
| Muori | Gumman | Eukko |
| Muotka, "Muotka se on kaitanen taival kahen järven välilä, tai kahen väulän välilä, taij järven ja väulän väli, 300-400 metriä, taj neljäneski". | Sund
|
Salmi
|
| Murea | Spröd, Knaprig | Hauras, Rapea |
| Murkina | Middag | Päivällinen |
| Murkku | Dimma | Sumu |
| Muru | Skuren fiskbit | Kalakappale |
| Myydä, "Net vain sapi mütä suriä muein ja vi´ä sakshan, eikä ti´ä mithän" (Vanhat suomalaiset, koska eivät ymmärrä ruotsia) | Sälja
|
Myydä
|
| Myöntä | Ge med sig, hålla med | Antaa perään |
| Myötäle | Nedför | Alaspäin |
| Myöthäänsä | Ständigt, för jämnan | Alituisesti |
| Myä | Sälja | Myydä |
| Mûllitauti | Påssjuka | Sikotauti |
| Möyrästä | Råma | Ammua |
| Mädäny | Härsken mat | Härskiintynyt |
| Mäki (Vastale) | Uppför | Ylöspäin |
| Märe, Toisen kerran üksi noitaämmä meni navethán ja otti lehmältä märe´ppalan ja vei sen kunnuksen alle, pilasi sen sillä viisilä. Sitte toi sen märhén takasin ja pani suuhun". | Nötkreaturs fradga när de idisslar.
Helbrägdare |
Märehtiä
|
| Märsä | Gråter | Itkeä |
| Naida, "Naivat ne mûala ihmisiä mutta me´än külässä ne ei naik ku toisiansa". | Giftermål
|
Avioliitto
|
| Naitta, "(Eräs isä) Naitti sitte tuärtänsä: "Nais sie Feki tuo me´än Anielika. Mie annan kiesit ja tamman. Ja lehmiä annan kaks ja kolme, nin palio ku mahtu. Ja Niliman ison pirtin annan utheita täüthén". | Giftermåls förhandling
|
|
| Nakia | Smyga | Hiipiä |
| Nakko | Hondjur | Naaras |
| Nalikka (Nulikka) | Pojkspoling | |
| Naali | Fjällräv | |
| Napori | Granne | Naapuri |
| Narrata, "Sorttia ja meriläistä narrathan vihéltämällä" (tulemaan pyssyn kantamiin). | Locka med falska förespeglingar
Ljuga, Skoja med någon |
Huijata, Petkuttaa
|
| Narri | Elak, Omedgörlig | Ilkeä |
| Neliko (rymdmått) | En fjärding att salta fisk i | |
| Neli-laidainen (Vene) | Fyrbordsbåt | |
| Nastale | Småspik jorda av trä | |
| Naskutta, "Ku ne laulavat sielä mettot. Se (koiras) metto naskutta ja hiijoo, ja sillon ku se hiijoo se ei näé eikä kuule, sillon laukothan hopustí. Sitte ku pääsee lähéle se ammuthan". | Tjatar, Tjattrar
Tjäderspel |
|
| Nauhakenkä, "Nauhakengät
vaimoila, nättijä püh´äkenkiä, pruunia nahkaa. Kül´äsuutarit
niitä on tehneet, nokka püstüssä, ilman sollaa".
"Mustakengät sitte joissa on solá ja korkeat ruohjuut (varret) ja nauhat". |
Snörskor (Söndagsskor)
|
|
| Naukuttaa, "Mutta riekkoia sapi nakuttamalla; ku on oikein seppä (taitava). Naukuttamhan se sapi vaikka käélä kini". | Locka ripan till sig genom att härma dess läte
|
|
| Nenämies, "Koskea ylös
sauvottaessa nenämies (Son keulassa sauvoja) ojentaa veneen jopa
selän tai rannan puolelle, samalla kun lykkää sauvoimella ylös virtaa
vastaan.
Perämihen tavallisia komennussanoja nenä mihelle (sauvottaessa): "Ojenna nenää selkään! Ojenna nenää rantaan! Kovemissa korvissa: "Ota nenä lujalle!" |
Förkarl vid stakning uppför forsarna
Akterkarl vid samma göromål |
|
| Nenämaito, "Nenämaito ensi lüpsüssä; sitte viikon uusi maito elí juustomaito" | Första mjölkningen efter kalvning | |
| Nenäpaju, "Takka jolla reki sijķthan, 3 takaa ja nenäpaiju neljäs". (Kolmetakkanen). | Vide som används för att snöra fast tvärbalkarna i träsläden | |
| Nepain | Kusin | Serkku |
| Neuloa | Sy | Ommella |
| Nevvo, "Kalu, tarvekalu: Kirves ja rautakanki net on aijanpanijan neuvot. "Neuvoa ei olék kokķ talossa ku üksi ainoa rautaveltta". | Arbetsverktyg
|
Työkalu
|
| Neuvo, "Älä huoli, küllä jumála keksi neuvot joká kipeä on, küllä se sittä terfheksi tulle". | Finna på råd
|
Neuvo
|
| Neuvo, "Nikkaruslautoja jouto kuivatta, pahá se on tuohreista neuvosta tehhä. Lavála ne on kuivatettu, ja häättü olla külpömättä sen aján". | Material (snickeribräder)
|
|
| Neulåmakone | Symaskin | Ompelukone |
| Niemi | Udde | Niemi |
| Niesta | Förnödenhet | Eeväs |
| Niloa, "Vispilä se on nilķtusta hoikista koijuvarvuista, ja oorninkisti sijķttu; sen pittä tehä kevväilä lehéntulķn aikhaan, ku se nillaa". | Barken eller nävern lossnar från trädet
Tillverkning av visp från tunna björkkvistar |
|
| Nimi, ".....ja silloin se (nimismies) hûsi että "lain niméssä met aukasemme nämät ovét". | Namn (Länsmannen:"i lagens namn..".) | Nimi
|
| Nimismies, (Raippoja annettaessa) " Nimismies sauvala näüttänü kuinka kovin piti lüä". | Landsfiskal (Länsman), visade hur hårt man skulle slå vi utdömande av spöstraff. | Poliisi
|
| Nirkunnarkun, "Siinä on hööli hoito, ´hyvä ruoka ja paljo´n. Panhaan höölisti pöythään, ei olé nirkunnarkun". | De var frikostliga (ej snålt tilltaget)
|
Antelias
|
| Niska, "Koskessa on kova veto niskassa, vaarallista mennäs siihen". | Forsnacke
|
Koskenniska
|
| Nisuleipä | Fikabröd | Pulla |
| Niva, "Niva on jo aikanen, kivinen ja virtava, saattaa se olla süväki, enänpi siinä on virtaa ku järämässä". | Strömmande vatten (Mindre fors) | Pienempi koski
|
| Nivota | Håret nöts bort från pälsen | |
| Noita, "Henkilö joka muilta
salatuita voimia käyttäen, aikaansaa hyvää tai pahaa toisille
ihmisille. Noita tas se tekke tuhoia jos se suttu, panne
mätänemhän ja jäsénhin vikķja. Mutta tas jos mie tarvitten johonki
nin se auttaki.
Taikuri on eri: "Se pittä hänélä olla sanat ja vehkhet; mutta valtanoita se tekke mitä tahto ja missä tahto". "Püli-Einari"- noitakin se küllä teki mitä haluis ja mut tehit mitä satethin. Hänellä kuitenkin tuli huono loppu: Vaimon varomattomuuden tähden piru otti hänet, vaikka hän kuinka paljoon yritti: Einari raukan jalan jälki on Piliijärvessä pahássa kalliossa vieläki, sinä pahássa jolla se järven uli kulkui". |
Spåmän (gummor) Häxa
|
Noita
|
| Nokka | Näsa | Nenä |
| Nokkanori, "Norillääkettä on tiivesräski eli äijänpaskaa, rüssät ennen kuljetit, kaupparüssät. Sit´ä panthiin juoma-astian laithoin nin sitte ei tullu norí. Ku üskittää se on nokkanorí, ja limá tullee sieramista, se paránee tärpättihöürülä. Süännorí ei üskitä, se on kuolemaksi". | Snuva
|
Nuha
|
| Nokkava, "Nopeaälyinen, hüvä hoksamhan, joka nopeasti käsittää asian ja on heti valmis antamaan nasevan vastauksen. Päisevä". | Lättlärd och har träffande svar.
|
|
| Noukoa | Halvsover | |
| Nostautta, "Lännessä ku pappi tulí lapín talķsta saataviansa noutamhaan, se oli em´äntä ollu juuston teķssa, se oli nostauttanu hamétta ja istunu juuston pääle. Siitä asti ei pappi olé tahtonu juustoja.( Ei sit´ä vain olé minun muisthoon ollu"). | Lyfta upp (Osttillverkning)
|
|
| Notkea | Snabb | Nopea |
| Nousuviikko | Näst kommande vecka | |
| Noura | Sentråd | |
| Noutaa, "Rupía kasúvista paránsi: Nouti kellarista multaa ja sit´ä hüpheessen ja sillä hiero niitä rupía. Kolmek kertaa noutaa ja aina hieroa püörittää niitä, ja sipísi. Kuivoit." | Helbrägdare
|
Noutaa, Hakea
|
| Noutaja, "Kalmak kuhisevat,...ku rumista satethan, piienet sen noutaiat". Jos se (arkku) on raskas (kantaa tai hevosella vetää), eikä noutaiat kehta marsia, istuvat aivan. Matkakirfhelä lüötiin arkun päle: "Kevittäkkä, kevittäkkä, marsika, marsika!" Net noutaiat, manálaiset, on painanhet, ühtä vaikka on ollu kristittuki, ku sillä on olhet väkévät haltiat". | Vålnader som följer på kistan
|
|
| Nuhdella, "....se oli Ruottin kunigas nuhéllu Italian keisaria että ku hän antâ nien hävittä nuoita pohianperän mûttolintuia". | Anmärka
|
Huomauttaa
|
| Nurin | Felvänd (avigt) | Nurja |
| Nuoskuus, "Me´ät Juusefiinan kans saunassa paní pehna, sanķ Sunna vaina". | Slappa av i bastun
|
|
| Nuotta | Not | |
| Noutaa | Hämta | Hakea |
| Nuotikorva | Gehör | Sävelkorva |
| Nukumapussi | Sovsäck | Makuupussi |
| Nulkata | Springa lätt | Juosta verkkan |
| Nuuskia, "Koira nuuskii ümpäri huonetta". | Hunden vädrar (luktar sig fram) | |
| Nuusku, "Olem mie prûkanu pittä nûskua". | Snus | Nuuska |
| Nurin, "Mikkelin eeltä syyskalastus loppui. Tuli kylmä, rupesi jäätymään. Sitten ruvetaan maata nurin ajamaan, maantöihin. Jokkuut, jokka alkaa tervan pruukkiin. Nuoremmat ja jokkut muutkin rupesivat ansomaan. | Höstarbetens växlingar
|
|
| Nurmi, "Matala kasvava heinä, useaa heinälajia sisältävä". | Låg gräsväxt
|
Nurmikasvi
|
| Nutukka, "Poronkoivista paulakengän mallin tehty jalkine". | Vinterskor av renskinn
|
Kenkä (poronnahasda)
|
| Nyhkiä, "Itkeä nühkit ne vaimot ku Isko oikein sü´ämestä sârnasi". | Försöka förtränga (rörda till tårar) | |
| Nykiä, "Lintu nuíthän ja sitte raathaan. On nin alásti niinku nüíttü metto". | Plocka fågel (ta bort dunen) | |
| Nykki | Nötkreatur som betar gräs | |
| Nylkyri, Nülküri se on joká ottaa korkean korķn, ei olé armoa sillä köühäle eikä kohtuutta ollenkhan, otta minkä suijuu". | Slaktare
|
Teurastaja
|
| Nyrkkä | Brant | Jyrkkä |
| Nyrkkä, "Jos se iässä on nürkkä (pilvi) ja länthen loiva se tullee alhalta tuuli". "Mutta pohjosesta, jos toisin käsin menevä pilvivanthet, ku se vanttaa taivas, raitto". | Förutse vädret
|
|
| Nyypyki, "Nüpüki se oli äiiäfarila tuo Müllümäki, ja sittä is´ä vaina sen sânu". | Nybygge
|
Uudisrakennus
|
| Nåjda | En som kunde spå | |
| Nähdä, "Sille (noidan ruumiile) panthin sukát jalkhan että se nähiän laukko ko se (öisin)." | Se (kunna se)
|
Nähdä
|
| Näin, "Küllä ne on semmoset näkimet ette!" (mainoi Ville Kiürunalaisen silmälaseja). | Ser bra med glasögonen
|
Hyvä näky
|
| Näkijä, Finan is´ä se oli näkiiä, se näki olénoita. Sen vaimo oli rûmhin pesiiä. Se oli sitte aina sanu palkka nitä kuolhén vâtheita, ku köühüs oli. Oli sitte ollu varrasläiä seinä vasten, se oli vaimo aina sen takan pannu vathet siksi ku hän koria net. Sitte oli tas kerranki pannu pihlon sinne vatheita. Mies ei ollut tienu, mutta oli küsunu ette onkos sulla nitä tuola varrasläiän takana? - On sen kuolhen vathet. - No ilmankos mie olisinki kattonu, joka päivä sinä on kihissü väkéä, mennu ja tas tullu". | Kan se de döda
|
|
| Näkijä, "Yliluonnollisia asioita näkevä henkilö: Näkiiä joka nitä tühiiä näkké, manálaisia ja henkiä". | Synsk
|
|
| Näkki, "Uimaan mennessä paiskata k´äelä vettä maale, sanoa: "Hui näkki maale, mie vettén!" | Skrämma bort näcken
|
Vedessä asuva luonnon haltia. |
| Näkösen, "Ei se ollu pitémällä kun tässä ojústalla, tuon näk´ösen pässä se oli". | Inom synhåll
|
|
| Nästyyki, "Nästüüki on ollu kolmekkümmentä vuotta, tai enempää, eikä sitä käütetäk ku küläreisussa ja kirkossa. Näküvissä sen piti olla, se oli malissa, ette vaimolaki oli hamheessa takana pakkari ja siitä se näkü. Miehilä rokin pikkupakarissa". | Näsduk
|
Nenäliina
|
| Nävertää, | Borra hål i timret med handborr | Porata |
| Nätälumi | Tösnö som fastnar i skidorna | |
| Nälkyä | Svälta | Kärsiä nälkää |
| Nökkö | Liten hö-hög | Heinäläjä |
| Nöyle | Söm | |
|
Nöyräilma, "Lumisade ja tuuli. Amuruskasta tullé nöüräilma". |
Dåligt väder
|
|
| Nöyräpäinen, "Juhán Pekka taas osti Tär´änöstä maan ja muutti sinne ja lahjotti Nilsile ja Aukustille. Se oli ruokkopoika, tuon Miinan poika, mutta se oli nöüräpäinen, nin sille ei saattanu antaa maata omhiin nimhiin, se antoi tüttäritten nimhin". | Mindre bemedlad
|
|
| Oieta, "Eikä se hänkhän (Laestadius) pässü oikenemhan (selville sieluntilastaan ja uskoon) enenku se hänén auttoi se lapin Maria". | Komma till tro
|
|
| Oikasta | Gena | |
| Okkosenkurento | Trollslända | |
| Olletenkin | I synnerhet | Varsinkin |
| Olento, "Nilä on olénto ja taliit, lemät kaunhit ja porrut ja kaikki (maanhaltioilla)". | Vålnad
|
|
| Olento | Hur man mår (ser ut som en vålnad) | Voida, Voi |
| Ulko | Stör till tex. grind | |
| Omavanhurskaus, "Se on omá vanhurskaus joká panné ihmisen halventhän itteänsä ja kristilisüttänsä". "Vaivakos Jonasta omávanhurskaus?" - "Jo külläpä se vaiva mutta kulläpä sie toistat anthéksi!" | Trosfråga (Tycker sig vara mer troende än
andra)
|
|
| Omituinen, "Omituinen ihminen, ei sitä sa selvä onko se lintu vai kalá". | Annorlunda (svår att förstå sig på) | |
| Onkia, "Joka kesän onki, se persetä talven ronki" | Meta. Översätt:"Den som sommaren metar får på vintern svälta" | Onkia
|
| Onkka | Djup vik | Lahti |
| Opas | Känning eller känt plats eller folk | |
| Opastaa, Pappiantti kivéränokka opásti meitä Norhian". | Lotsa. Visa vägen (vara talesman) | Luotsi |
| Oppi, "Oppi se on ku sápi keppiä". "Se sé opiks tullé ku rahálla osta". "Ei oppi oihan käy, eikä tieto tieltä tüönnä". "Pä rupea pimä jauhahan jos ül´ön palion oppi". | Ordspråk (lärdom)
|
Oppineisuus
|
| Orava, "Oravakuréinoita on kuivattu ja keitettü, hüvä´t net on. Ja rapávatta jos on valkea se keitethän ja on kun paras paistoputti (peruna), ja paukkû ninku knalli ku halkea": | Ekorre (användes även som föda)
|
Orava
|
| Orjuu | Underlägsen/rädd | |
| Orpo | Föräldrarlös | |
| Orro, "Linnuile sitte jouhista tai orrosta. Jouhilanka se on puhás ettei siihen tule kuura, siite se mennee lintu. | Material som snaran är gjort av | |
| Otkotta, "Se taválisesti koppeloa säästethän sillon laulunaikana, ette se sitte munnii. Joskus sattumalta tullee tapétuksi". Se kauheasti otkotta koppelo: "otk, otk, otk". | Orres smattrande
|
|
| Otta, "Terése otti hetí pöl´ön, ku äijä alko istumhaankin navétassa, ettei sunkhaan het olé mithään naimakalúja". | Tog, (blev rädd)
|
Tulla, Huolestua
|
| Otollinen, | Bra, Passande | Hyvä, Sopiva |
| Outa, "On tunturi ja outalappalaisia, samoin kuin tunturi ja outaporoja. Sen mukaan asutavatko - edes kesäisin tunturissa vai oudassa (ruotsista lainatulla sanala lannassa); Tûmia voitelevat ne outaihmiset, ej tunturilaiset". | Skogstrakt. Fjäll och skogrenskötsel.
|
Havumetsä
|
| Oudassa/Lannasa | Trakt nedanför kalfjället | |
| Outalappalainen, "Metsälappalainen, se joka kesät ja talvet paimentaa porojaan metsissä, ollenkaan tunturiin vaeltamatta, tavalhisesti talossá asuen". | Skogslapp som har sina renar i skogstrakter (Lanta) året om. Vanligtvis boende i hus. | |
| Outariekko | Dalripa | Riekko |
| Outo | Okänd | |
| Ovi, "Turvekodan ovi on kuten tavallisen huoneen, pihtipielten välissä sarannoilla lükkuva. Loudekodan ovi ylälaidassa olevaan puuhun kiinnitetyllä nauha "sarannalla" sidottu savu puusta riippumaan; se on vaatetta, kuten kodan seinät, ja sisäpuolelle kiinnitetyillä poikkipuuila". | Torv och tältkåta (lavu)
|
|
| Pahta | Stor sten | |
| Pahánilkiset | Elaka | Ilkeä |
| Pahkakoppi | Träkopp gjort av knöl | |
| Pahentua, "Küllä nut on jotáki pahétta tullu välhin, en vain tiä mitä, mutta Pekka ei käü ennä meilä...." | Ta illa upp. Slutat komma och hälsa på. | |
| Pahimmiten, "Kun on päivä kahéla karvala, sillon ne on pahimiten likhéllä manálaiset". | Vid gryningen är vålnaderna mest i farten. | |
| Pahnata (Pehnata), "Jo se pehnaa heiniä, semmonen joká hinkalosta süö, ja jokú hevķnenki, tekkee pehnoja hüvístäki heinistä". | Trampa ner och förstöra höet.
|
|
| Pahus, "Lievä kirosana". | Mildare svordom | |
| Painosta
|
Bedrövad, deppig även tryckande känsla före tex. åskväder | Murheellinen
|
| Paimentaa, "Ennen on paimenettu hirfhat erninänsä vaenoista vasikoittema aikana, vieritusten, mutta koiraselķ alémpana korilla, ja nahrat ilman koiria". | Valla och skilja på kalvande renkor och tjurar.
|
Paimentaa
|
| Painaa, mytol. merkitys: "Parantaa
eritä tauteja, itsekutakin omalla keinollaan".
"Samála teräsassela millä nämä on tehtü.... kolme kerta paina...poiki hava". |
Helar konst
|
|
| Painajainen, "Jokin paha
olento, joka öisin vaivaa lehmiä, niin että ne aamulla ovat hiessä ja
vapisevat. Painhaisen on Selma nähnü kotinavétassa,
"ninku nürkinkokoinen tulipallo ja sinä häntä per´äsä
reskutti nuoin" (Täristää kädellä). "Ninku kirkasti
navétan, mie lûlin että navetta oli palámassa. Ei sitä näek ku
piméässä". Mäén Hermanni tas oli nähnü ikkunasta
menévän valkean ninku tiekkikappalhen ja lehmän pältä se oli noussu".
"Ja seinän läpi se plosáhti mennä, lähéltä kattoa pitan
rakhon".
Painajaista vastaan on tehty monenlaisia taikoja: "Ja harákka pantu rieppamhan navétan pithan että painhainen ei tulé lehmiä kisusamhan. Vasta se on pantu ku lehmä on hiessä ollu, kun se on ollut tuore. Ja toinen konsti on vettä musta risti lehmän selkhän, keskiselä´le ristiluilta ethen, noki kekähellä, kolme kerta ühthen sihan ja siunathan: Jésus siunakhon minûn lehmäni!" Kokķ karia se siunathan: "Mene ulķs painhainen pahķlainen!" Ja se kekä´le viskathin ulķs sontataikkunasta ninku sen perässä. |
Vålnader som stör djuren i ladugården.
|
|
| Paise, "Se paisû kohta paisumisensa, mutta ku on ennen ollu nitä puhálusmiehiä nin nitä küllä puhálethin ja püörütethin. Tuo Finan äitivaina se nitä puoski, messingikammala painoj ja puhalsi, sülki ja viskutteli. Ja paráni se küllä jos se oli vasta alkamassa. Jos se pitémälle päsi nin ei se luopunu enneku se märki. Ruispûroa se ennen on käytettü paisheissin, nin kûmana ku kärsi. Se küpsütti paisetta hopûmasti". | Svullnad (infektion)
Helare som tog bort svullnader.
|
|
| Paistaa, "...Olkileipä on
paistettu". Poron künsiäki oléma süönhet hilula
paistanhet valkealla ja....".
"Lihhaa on paistettuki pannussa, kuussa tai voissa tai talíssa (joka laihankeitosta jäi ja hyytyi), suolaa siihen. Joku´pannee löökiä ja pippuria, ilman vettäki sen saattaa tehhä, tai vähä´lä veelä. Helpheiksi se leikothaan, uhtä ohu´kaiseksi". |
Steka (Även renarnas klöver stektes på
glöden och åts upp)
Skav (recept)
|
Paistaa
|
| Paiste, "Kalámiehelä on parás olla tüvén ja paistet" (kalanpyynti sááná) | Solsken
|
Auringonpaiste
|
| Paistekala, "Se tarpomalla otethan. Verkko panhan aijaksi. Tarpomaverkko on vahvempi ja raskhampi ja väleämät silmät siinä ku tapatuverkossa joka itte vüöilä püütää. Sauvomella tarvothan". | Vid varmt väder (solsken) kommer fisken in i
vikarna.
Tarpoa (skrämma fisken i näten) |
|
| Paistekesä, "Pikkueevavainaala olí pesä´päivistä (8 päivää ennen joulua) merkki: Jos net on kokohnaan sumu´set nin se tullee huono satheinen kesä´, jos alu´ssa ja lopu´ssa on kirkasta tai koko´aika, se tullee paistekkesä´". | Soligt sommar
Spågumma som kunde tyda tecken och spå vädret därav.
|
Paistekesä
|
| Paisti, "Pannukakko: Veren sulatus ja suolaaminen, sitte vispathaan vähän jauhoja. Pannu voijelhaan kuula, sitte kaathaan siihen se suurusta ja kuuta leikothiin pääle. Sitte pesässä paistehiin niin että se kohosi harjalensa. Ennen sitä sanothiin verileiväksi, järvessä paistiksi". | Stekning
Recept på blodpannkaka.
|
Paistaa
|
| Paisua, "Erän taudin oire: Lihasten tai jonkin jäsenen laajeneminen, tulehtuminen ja kipeytyminen. "Paisumishen lehmän sonta, verés on hüvä, parás metesini (lääke). Mullaki ku säri paisui sitä tuli apû. Ja tältä nämät lihákset haliethin ninku veittelä. Ja sitä yritithin parántha vaikka millä, sitä´jos kuká freistasi, eikä mikhän auttanut sihen mû ku lehmän sonta". | Svullnad
Recept på läkemedel. Färsk kogödsel var bra till svullnader
|
|
| Pajutiainen, "Harmahtava pikku lintu, pesü mättään syrjiin ja puun onttoihin. Muuttaa talveksi pois". | Liten fågel (Lövsångare)
Lahtin: Phylloscopus Troehikus´. |
|
| Pakana, "Kristinuskosta
tietämätön villi jossain kaukana".
"Kalánterin isä´n kinkeriluku´. Pappi küssüü: "Mikä´s on jumálan poján nimi? - "En ainakhaan mie sitä´saata tietää. - "Ei täälä küllä jeesuksesta puhu´ta?" - "No juuri tasán!" Vai se sé pakána oliki!". |
Icke troende. Används även som förstärknings
ord.
Husförhör.
|
|
| Pakkanen, "Uskokkos sie sen että Tärä´nössä on kohta astekkümmentä pakkasempi kun täälä, se on vetten rannoila, nämä´t on vaaramaat". | Frost. Kylan växlar vid nivåskillnader.
|
Pakkanen, Halla
|
| Pakkaskuu, Kuun sarvista se on taika: "Jos kuu makka selä´lens kun se on süntünü, niin ku viiva, ja hüvín hoikat ja käürät sarvet, se tullee pakkaskuu". | Frostmånad.
Tyda nymånen och läsa kommande månadens väder därav. |
Pakkaskuu
|
| Pakkastähti, "Tänä´vüönä se ei küllä nuku´, silmät sillä on kirkhaat kun pakkastähét". | Stjärnor som tindrar klart när det är frost. | |
| Pakko, "Sitte tuli ninko pakko mennä rippilukhun...ku pappi ei ilman laaskenu vihíle". | Tvång
|
Pakko
|
| Pakkula, "Pakkula se on jossaki semmosessa halkeimessa, kun se on viká tullu ja pû kasûnu semmoséksi, sitä se on poltettu sillon tupákkapulán aikana". | Knöl (svamp) som växer på träd. Användes förut som tobak när det var brist på den varan. | Kyhmy, Kuhmu
|
| Pakkari | Ficka | Tasku |
| Palas | Stig | Polku |
| Pallas, "Turska tuohan külmettünä talvela tänne, suoli vain otettu pois. Ja saita ja pallas. Iso ümmüräinen, üksi silmä pääsä". | Flundra (Norsk havsfisk)
|
Kampela
|
| Palentua | Fryser | Palella |
| Paliskunta | Renskötarens betesområde | |
| Palkia | Renen springer runt på grund av tex. insekter | |
| Palo | Kulle | Kukkula, Kumpu |
| Palsa
|
Stor upphöjning i myren, oftast på grund av permafrost | |
| Paltto, "Paltto metto se
hiijoo niin lühüeen ettei siinä saata kerítä naakkaaamhan".
"Mamma mulle süötti kanánmunia ja mie nin paltuin nistä". "Mie olén nin palttunu vaimoihmisistä, nitä pitämhän". |
Skrämd av erfarenhet för fara.
Fått nog eller har dåligt erfarenhet av något. |
|
| Palvelto | Bortskämd | Hemmoteltu |
| Panna, "Ku se alkaa valkenemhan
verkko nin se ei kalá taho´panna; ja siitä se on ülö`n kranttu jos se
kovín tummaksi menne verkko".
"Marja mení külä´lle sitte ja mie panín perhän". |
Sätta (Fisken går i näten)
Sätta efter (gå efter) |
Paneutua
|
| Panna, "Ei net olé nuo ruottalaiset laulajat, ei net olé ku paskat, ei niilä olé rintaa, mutta suomen poját ne on erí, niitä külä kuuntele vaikka vuorokauen süömättä. Mutta rüssät voi net panít niinku hanhitokka". | Låta, lät (sångröst)
|
|
| Pannujuusto, "Ku lehmä poikii, ni kaks ensimäistä ateriiaa on nenämaitoa, ensi ja toisen kerran lüpsü. Sitte tehään pannujuustoa. Se voijelhaan helläloova, kaathaan maito siihen ja töötähän pessään. Süähään maijon kansa". | Ostlöpe (recept till dito)
|
|
| Panka
|
Runt huvudet mellan öronen anlagt bindsel för tex. renen | |
| Pankkokruunu, "Rahan nimitys: 1Ŋ kruunua". Riksi oli papérirahá nük. krûnu". | Bankkrona
|
|
| Pankkotolppa, "=37Ŋ äyriä | Bankmynt Tolppa=25 öre | |
| Pano, "...Pekka se oli tarkka mies lathon pano´ssa. Se aina punhautti (väänsi) heinät käéssä ja jos ne vähä´nki olit sitkeät se ei pannut lathoon". | Sätta höet i ladan.
|
|
| Pantaa | Vattensamling som fryser till is | |
| Pantti, "Sitä manpanttia on ennen pantu mahan, rahá tai hopéalusikka, kun on tultu asûmhan talo´npaikkan. Ja joká sen manpantin löütä ja otta, siltä meene näkö, ninky Nivan Levi Tärä´nösstä joka löüsi hopéalusikan pellostaas ja tuli sokéaksi". | Pant.
Offergåva som grävdes ned i marken när man kom till en ny bosättning.
|
|
| Papinkappa, "Pappile jyvinä
maksettava palkka. Papile veroa ennen jyviä kahéksan kappá...noin
kolmenki äürin talo´sta, pinemistä neljä tai kaks kappâ. Uvven vuoen
aikhoin nitä viethin".
"Mûtamissa pithäissä on pitänü papile anta kümmenüksen kaikista. Rüssäsä on titenki hätünü anta lehmän papile että muiian sielu taifvâsén päsé". |
Skatt till prästen.
I kappa=4,58 liter
I en del socknar fick man skatta en tiondel av allt man ägde till prästen (Kyrkan). |
|
| Pará, "Üksi ämmä ku se
sünütti saunassa se sanoj että: "Sünnüs, sünnüs, pará,
pará mie sinun sie minun!" Ja seisonu ramatun pälä ittes
saunan lattealla, takáperin mennu ikkunasta. Kun se sitte piti sanķa
että voita ja maitoa kantamhaa!" Se husiki pahanilkinen
trenki ikkunan takka että "kusta ja paska kantamhan! Ja se
tuli täuthön kusta ja paska".
"Aton äiiä on ollut pará, se oli rahha pannu kantamhaan Laurin vaimon äiiäfarile. Se oli kironu että ennen Narkauksen väylästä vesi loppu ennenku häneltä rahá. Oli sitte vanhana sanonu että nuoruven sünnit häntä painavat. Ette sanothan ette köuhä on raukka ja riepu mutta se sé vasta rauka on joká jumalansa hülkä". |
Vålnad som kunde uppfylla ens önskningar
|
Jokin mytol. olento
|
| Paarmuska | Barnmorska | Kätilö |
| Parhaiksi | Han fick vad han förtjänade | |
| Paranus, "Mielenmuutos joka tekee mailmanorjasta juomalanlapsen; paranuksen ulkoinen ilmaisu ja seuraus on ette ihminen tunnusta syntisä uskovaiselle". | Göra bot och bättring och bli troende
|
Herätys
|
| Parempi, ""Parempi se on". | Bättre, blivit bättre (om en sjuk person) | Parempi, Hyvä |
| Paarma, "Paarmala, tuola isķla, se pruuvathaan mistä miehen saa. Otéttu sit´ä siivistä ja pantu tikku perseesseen: "Vanno, vanno, vanno, vanno mistäs mulle mihen nouvat´", ja viskattu sitte mihímpäin se lentää. (Sama asia jos vaimo hake). | Humla (ska visa vädersträcket till ens tillkommande)
|
Kimalainen
|
| Paavali, "Paavonpäivä, 25/1, päivälä put hakka": | Man ser att hugga ved på dagen | |
| Pari, "Heinän solmeamisella se pruuvathan tulleeko joistaki pari; Neljä tai kuus heinää se solmithan keskeltä, sitte ne heinät veethään solhmeen, ja sitte päistä. Jos se tulle üks vihti se tullee nistä parí, muuten ei". | Par. Se med hjälp av tecken om det blir ett par
av ett fästfolk.
|
Pari
|
| Passata, ......"Kolmas sai kaksi jalkakläppiä, Leena se oli se. Heikki, toinen niistä, se oli sokéa ja sillä olí kaatumavika; se oli jo täüsi, ku se passas kaatumhan valkehaan ja palķ siihen". | Passade på
|
Käyttää tilaisuutta
|
| Passeli | Passar | Sopeva |
| Paskanen | Smutsig | Likanen |
| Paskakielinen | Pratar ej rent (oftast om barnspråk) | |
| Patakka, "Lampan äiiä, Piimä-Jankko, lähti ja veti Peuravuomhan, hihtoi ja joutuki karhun kans patákalle, ampui karhun ja veti külhän". | Fajt. (hamnade i strid med en björn)
|
|
| Patapeso, "Patapeso se oli ennen. juomapaassa navettasa se joka lauvantai pesthiin, kaikki siinä pesit ittensä, miehet ensin. Ei sitä vaihettu vettä, samassa veessä ne kaikki pesit. Saipualla ja pesimelä; Meki Kristiinan vainan kansa vanhala pesirraajala perkasimma ettei rihirokka tule. Sielä oli lauta paan pohjala ja siellä istuthiin, makkoilthiin että kohta vesi läikküi suuhun. Lehmät makkoilit ja märetit, päre taikka kiilu paloi seinässä". | Vatten och foderkokgrytan i ladugården som
användes till djuren, kom också till användning när husfolket skulle
bada och tvätta sig i den. Bastu saknades på många gårdar.
Se bild nedan!
|
|
| Paukko, "Knallipüssü ei olék ku ihmisten surma. Ikka kun ampu mettoa, mettoki kâtu mutta ei ollu aika kattoa!" (kun pyssy täräytti ampujankin kumoon). | Knall
|
Paukahdus
|
| Paula, (Nutukan paula), "Villalangasta kudottu side, joka kierretään nilkan kohdalla tiiviisti kengänsuun ympäri". | Flätad band, som användes till att snöra fast bl.a. vinterpälsskorna | Palmikko |
| Paula | Nätteln | Verkon paula |
| Pehtaroija | Hästen rullar sig runt | |
| Peipponen, "Pikku muuttolintu". | Fringilla coelebs=Bofink | |
| Penikka | Hundvalp tex. | Pentu |
| Pelli | Spjäll | Savupelti, Kuristusläppä |
| Pellonpöläke, "On niinku pellonpöläket lentää, ku kulkee rimpsuissa ja traasuissa akka". | Fågelskrämma
|
|
| Pelkka | Brödspade | |
| Pelkkasarvi | Skovelhorn | |
| Pelikuorma | En mil | Peninkulma |
| Peltiviikate | Modernare och bredare form av lie | |
| Peltopyy, "Metto, teeri, riekko, pyy ja peltopyy on Karungissa. Ylenpänä Muoniota näkee hyvin harvoin teiriä; metsoja hiukan. Metso syö männynhakoa, teeri syö urpaa".(koivunurpu). | Skogsfågel
|
|
| Perse, "Tytöt on pitäneet yllään palion vâtetta, kolme neliä hamétta ett on isķ perset". | Ända
|
Takamus
|
| Peräsuoli | Ändtarm (fettet tas till vara) | |
| Peräti | Ganska | Aika |
| Periä, "Se olí uskotoin kanssa ja petélinen muutenki, ei se taivasta perínü" (Aanuraukka). | Ärva
|
Periä
|
| Perustaa, "Vaimoihmiset ne küllä on pesseet joka päivä kasuvia, mutta ei miehet olet perustanheet". | Brytt sig (bryr sig)
|
Olla tapana
|
| Peräkkä, "Met menémä kun lehmät perä´kkä". "Menkää tet eessä, met lamáset tuléma jälíssä". | Gå efter varann
|
Jälkeen, Takana
|
| Peski | Renskinnskolt (av renkalvskinn gjort päls) | |
| Peso, "Pikku pesķja tehtü ussein missä lapsia on, mutta isķpesķ kolme neljä kertaa vuôessa". "Süüspesķ Mikkelin etú- tai jälkipuolela". "Joulupesķ jouluksi". "Kev´äppesķ Marian päivän aijoissa, ja toinen Joháneksen etúpuolela. "Püüki se on ko vatheita pese". | Skura runt
|
Pestä
|
| Petäjäleipä, "Petäjäkuorista valmistettu katovuosien leipä; kerrotaan viimeksi syödyn edellisen sukupolven lapsuudessa". | Barkbröd (bakades vid nödår)
|
|
| Peura, "Poron ja peuran
sekamuodoista ei tidetä, sitä ei olé nukuaikona ennä tietoa. Net olit
talvet tälä ia kesäksi menit tunturhin, ei juri nin ülös kun nämä
porot, olit vissin nissä outamaissa". Net olthin isomat kun
nykuaikaiset porot.
1. Net püsit nitä hankhaila (suri ansa) punķttu hampuistá, nistä parhaista aivinoista, pelikurmia pitkät aijat (usein oksineen kaadetuista ja päällikkäin kasatuista puun rungoista) ja sitte aina ansat välissä". 2. Ja sitte püssüilä, kuttuthin peurapussuiksi (piipun läpimitta 1 cm leveä, piilukko, suusta ladattava). 3. Kolmas tapá ette ku hanki tuli nin sivákkamiehet hihátin ia ammuit tai löit sitte kuoliaksi (ensin väsytethään peuran). |
Vildren
Fångstmetod
|
Villiporo
|
| Peukutta, "Joka kevä se on polsterin puhístus elí korju. Tühjentää ne höühenet kaikki jossaki havílisessa huohneessa rummenkorhiin. Sitte käélä peukutethaan höüheniä vähä´n kertaa ette niistä lähtee pois se turha mölö. Toiset kuumentavat niitä kuivassa paassa ja vispaavat luuala. Sitte takásin sisu´stoihin". | Rengörning av dunkuddar
|
|
| Pian | Kanske | Ehkä |
| Pidätellä, "Üksiki Pekka ku mie sille sanon keskiviikkona että:"Pekka on noessa", nin se sano, piättelemällä, se oli piättelijäki:" e-e-hei sunkhaan, la-lau-vantaina pe-pe-pessü sa-saunassa!" | Stammar
|
Änkyttää
|
| Pidättäjä, "Antaian käéstä ei lopú, mutta piä´ttäjän käéstä loppû". | Snålaktig
|
Saita
|
| Pidättää, Pahárován Juhán Pekan isänisä se piätti heinävarkhaan laķn ovén". (Haltijan avulla tartutti varaas ovhéen kiini) | Hålla fast
|
Pidättää
|
| Piekana
|
Fjällvråk
|
Piekana
Tunturihaukka (Jaktfalk) |
| Pieksu | Skinnskor (Oftast hemgjorda) | |
| Pieksää, "Ja Hannu ku tuli kotia, pieksettünä, ihmiset nouvit, se kohta kuoli. Ei jaksanu mutá sanķa ku "pe la". Ja sitä sait tietä kuká oli pieksänü". (se oli Pertun Lassi). | Slå (ge stryk)
|
Lyöda, Iskeä
|
| Pienet neuvot, "5 naulaa
villoja, 10 küünärää liina, 2 paria kenkiiä, 2 huivia, omakutķ
pumpuli ja karttuni, 1 vüölinä tai valmis omákutķ puolivillanen hamé
ja 1 naula sukkavilloja. Net olít pienet neuvot. Net ja 85 krunnua olí
vuosipalkkaa piijale vielä 20 vuotta sitte".
LÄNSIPOHJA, Täräntö, Kompelusvaara Inkeri Tuovinen 1939 (1930) |
Låg lön (Pigans årslön)
|
|
| Pieni, "Ku on pieni kari (kuun ympärillä), tullé pieni nöüräsää". | Liten (se kommande väder genom att se på månen) | Pieni |
| Pieniväki, "Kuhuväki, tasapää, manalainen, kuhiainen, surviaiset, kalma, hissi ja keijukainen". | Småfolk (vålnader)
|
|
| Pieru, "Nälkhäinen pieré ja süönü röühtelé". "Itku ilķn perästä, ja pieru kauvon nauramisesta". | Fjärt
|
Pieru
|
| Pietarinkukka
|
Blomma som användes som tobak. Klipptes i småbitar och torkades i ugnen | |
| Pihistää | Stirra noggrant | |
| Pihkavoide, "Kuusen pihásta ja rasuasta keittämälä tehtü voié, silattu harvan vathen läpí, sitte takaisin panhun, ja kretta ja sokkeria vähän ja likuteltu sinä, vieläki se on käytännössä yleinen (1929) | Av grankåda gjort läkemedel
|
|
| Pihlaja, "Kun pihlajassa on runsaasti kukkia ja marjoja, tulee paljoluminen talvi". | Rönn (spå vädret till kommande vinter) | Pihlaja
|
| Pihtipieli, Oven pieli, "(kun ruumis on viety huoneesta ulos), "Kirfhélä lüötü ovenpielhén kolmek kertâ, kumphânki ja sanottu: "Pois kaikki!" | Dörrpost
|
|
| Pikistää | Snåla | |
| Pikisuola | För mycket salt | |
| Pikiöljy | Med tjära blandad myggmedel | |
| Piika, "Sitte se oli kerran lapsia saamassa, ja heitti kaikki jumálan langat (vatheet) päältänsä, istuj penkin nokále: "Jo tullee, jouvakko Miina tuula kattomhaan tulleeko poikia vai piikoja!" 1939 (1930) | Piga (väntar barn)
|
Piika
|
| Pii | Räfsans tapp | |
| Piian | Kanske | Ehkä |
| Piikari | Spik | Naula |
| Piinantua | Plågas | Kärsimyksiä |
| Piiruus | Ondska, Ondskefyll | Pahuus, Ilkeys |
| Piira
|
Från fågelmage (muskelmage) och innehåller småsten | |
| Pihjala | Lönn | Vaahtera |
| Piiskanen | Svansdel av djur. Innehåller mest bara fett | |
| Piisata | Räcka till | Riitää |
| Piiskoa | Småregn | |
| Pikistä | Snåla | Saita |
| Pilkka, "Mie ammuin ensin, ja se tuli pilkan surhiän. Sitte ampu Kristina vaina, ja ei löuttu kokķ seinästä, harjan oli vähän krapassu. Isko setä vaina sanķ mulle: "E-en panis pipuuuani pilkaksi". Kristina vaina sanķ:" Sullek kohta menisin itte pilkaksi". | Måltavla
|
Maalitaulu
|
| Pilkkanimi, "Oskar
Alpertti, se huitari on, ittes se on pannu (kun on vanhapoika ja
huoleton).
Könnä-Erkki, Pölökki, Mätä-Paavo, Kylmetty-Paavo". |
Öknamn
|
Haukkuma- Pilkkanimi
|
| Pilkata | Göra narr av någon (mobba) | |
| Pinta | Fett | Rasva |
| Piita | Mittendel i båt (Tvärbräda) | |
| Pirtti, "On küllä ollu sauvupirtti Hannun talķssa, mutta haiķtettu se on jo ainaki satá vuotta aika. Eikä ollu klasia uhthän, mutta vähä´set ikkunat seinässä ja lauvat sinä pienain vällissä lükättü". | Pörte (Rökpörte)
|
|
| Pirsa, "Itkuinen ihminen. Se pirsa ja itke kaikkia tühiä" | Gråter, Lipar | Itkeä |
| Pirsta | Hyggen småved | |
| Pirstale | Skärva | Sirpale |
| Piru, "Paholainen. Kun se
jokú on noitunut toisen ihmisen, kun sihen on pirut püstütettü,
se viehän kolme kivéä kirkonmâhan. Ninku tuonki Pekkan Hialmari
jonka se Paharován Juhán Pekka noitui pirhuin ja (Hjalmari) tuli
vähämieliseksi, mutta Hapaheikka fari vaina oli ollu korttia
lümässä, juonhekki sielä, mutta selvilä hän oli. Se oli tullu pirú
ninku porķ ja pannu kopárat Pollokkalassin olkapäille ja
kattonut peliä. Püörittänu oli pätä, isot sarvet. Mihet olit
türmistünhet ninkun Fari vaina oli sanķnu. Lähit laukkomhan".
Appifarinsa ja vaimo kun kävit kiviä panémassa Täränön
kirkonmahan, parempi se nüt on jo". Ja Juhanna oli sillon
pikku tüär. Mutta tas vanhâna muisteli Juhanna sen Selmale".
"......sanoi üksi nuori vaimo pirule joka tuli ovésta, üksi silmä ottasa, kirkas sâpas toisessa jalássa ja hevķsenjalka toisena, ja nin pitkä että ovésta ku tuli nin päki suiju puolilattihan ninku luokka." |
Den lede själv (Djävulen)
|
Paholainen
|
| Pisoa, "Kuivan puun halkeama". | Spricker | Haljeta, Säröillä |
| Pissihauka, "Sillä on silmäkki kun pissilä päässä, kierät ja kirkhaat". | Uggla | Pöllö |
| Pistää, "Jos käärme on pistänü elläintä, nin pittää otta paiju joká veesä kasvaa, sitä´tüvéntä müöten, eikä saa veittellä otta. Sen kun sittoo lehmän kauhlan vüöksi ja siihen kolme vastapäivästä solmea kun tekkee, nin aamula sitte jo saa ottaa poijes. On kai se mullekki elä´välle". | Sticka (Läkekonst vid ormstick på nötkreatur)
|
Pistää
|
| Pitkänen, "Net oli ollut
kaksi äiiä laķssa. Toinen sanķnu että küllä nüt likkû herranvoima.
Toinen oli vanha sotámies se oli sanķnu että mitäs tuo nüt on,
toisenlaisen pommit ne olit Pommerin soássa! Ku sitte räiä´hti
pitkänen nin ei ku süää huppeli miehestä laon lâttiale. Aivan
tühiä süää (vakuuti Jisko ihmettelyyni)".
"Mutta üks toinen fâri, se aina kirķsi ja meni laķn ovéle iskemhää tulta, sanķnu että "Ninkö sie lûlet ettei muilaki tulet olé? Mutta sille ei tullu mithää." "Mutta üksi mies se oli pitkäsenilmala sanonu että jo tâs jauhâ Ülitalķfâri krüniä. Se oli pirstaläiä´ollut koássa, se oli jürähtännu, ja pirsta lensit kathô ja haiálensa. Kun kothin tuli se oli kaivon vintti kaikki pirstoina". "Pitkäsen ilmala miehet ei saa olla lakki pääsä, ei saa juosta ulkona, ei saa olla klasín alla, ei saa mennä puun alle, pittää istua hilja, naisten piti peittää päänsä huivilla sisälläkin". "Kerran oli eräs mies maannut penkillä; se oli pitkänen iürähtännu. Se oli mies lauvaassu pierun, sano´nut "Küllä mieki sâtan ios sieki!" Se oli varsin lüönü seinästä sisäle ja tappanut sen mihen". Tämän muisteluksen on KajsaMarja lapsuudessaan kuulut". |
Åska (Förhållningsorder)
Tro på övernaturliga händelser
|
Ukkonen
|
| Pikäsapara, "Tarttis saaha pikäsapáran jaaran siitoslamphaaksi tänne Leipojärvestä". | Svansstump (Särskild fårras)
|
|
| Pitkäseisoja, "6-7 viikoa ummessa. Läpílüpsäjä, ennen se on piéttü hüvä´nä, muutta ei se olé hüvä, sanķ Vanhainen". | Uppehåll i mjölkningen
|
|
| Pito, "Se oli semmonen pito että se Palsarin Olli on noita". (arveltin). | Tro, Tror | Luulla, Uskoa |
| Pitukainen, "Tuonen koira, tämän veitten pään vahvukainen ja tuon pitúkainen, sillä on karva päälä, ja hangela niitä on, jos paljon on, nin se külmää vielä. Mustat ne on". | Så lång, längdmått (Mask som förekommer på skare)
|
Pituus
|
| Pitää, "En mie tuota Krétua
küllä olis nainu, vanha piéttüä, mutta ku se on nin hüvä tüö
ihminen". (Kreetu oli aikasemmin ollut suhteissa toisiin
miehiin ja saanut heille lapsia).
"Viinamies se olí paha, mutta sekí heitti viinan pois ja tulí kristitüksi, ei se nainu, mutta pití se muuten, mutta se sukú on täältä loppunu aivan tarkoin". "Viis tolppaa maksa, onkos kallis? - No on se, kakskümmentäviis äüriä annot liikaa. - Vai niin piät, vai niin piät". |
Använder
Gjorde det ändå
Tycker det är för dyrt |
Käyttää
|
| Pionpohja, "Oikean piķnpohja: Se saapi jotáki, vasémpi: Se menéttää". | Nävens botten
|
|
| Plakkari | Ficka | Tasku |
| Pohjapiimä, "Viilin hapatuspiimä, jota pannan astian pohjan hapatettavan maidon alle". | Grund till filtillverkning
|
|
| Pohjolanhanhi | Simsnäppa | |
| Pohotta | Skymtar, börjar synas lite | Vilahtaa, Pilkottaa |
| Poika, "Ja raski se poika süä jalán irti" (rautoihin jalasttaan jäänyt kettu). "Mutta jälkhin ku suorasäristein joukkhoin joutuí (kuolee). | Pojke
|
Poika
|
| Poikalapsi, "Tüärlapsi on raskaampi kantaa mutta helpompi sünnüttää, mutta poikalapsi päivvaston. Ja küllä se kohta niin oon. Ja jos poikalasta kantaa se sille on karhu vihánen mutta jos tüttölasta kantaa se ei olé". | Pojkebarn
|
|
| Poiiki | Föder | Synnyttää |
| Poikinaittu | Gift sig över gränsen | |
| Poissa, "Antti kertoo "Kaaresuantolaisten omitusesta lapinkielestä": "Ja sieltä se oli seki sirtolainen joká tahtoi tietä mistä mie olén poiiessa ku se küssu "kos tu olét erá?" | Borta.
Varifrån är du?
|
Poissa
|
| Pokkaliha | Muskelkött kring djurets ben | |
| Polkkupeski, "2 peskiä päällekkäin (porolappalaisen talviosu: Alla turkki - peski sekin - karvat ihoa vasten, päällä peski - rukka, karvat ulospäin". | Dubbla renskinnspälsar
|
|
| Polokka, "Polokassa elethä´n Rovaniemelä. Täälä kontti- eli huorapari". | Sambo
|
Avopuoliso
|
| Polsteri, "Polsteri on tuo pitkä (päänalainen), höühenistä. Lännessä vain on takkupolsterit". | Kudde
|
Tyyny
|
| Polte, "Ja poltet ku oli
tämä blintarmi, ni se teki Jâkon muori ühéksän pûn parkista
juoman keitti ja hampun rohtimilla hautoi, se lähti poltet elinaiaksi
sitä".
"Poltheessen suolavettä ja noin korttelin pullo väkévää, ja uséampaan kerthaan. Ja liikutelhaan hevķsta, ajéthaan sillä". |
Värk (helbrägdare)
|
Poltto
|
| Ponttilauta | Spåntat bräda | |
| Poovireikä, "Kaula-aukko
rukássa.
|
I renskinnspälsen gjort innerficka med öppning via halslinningen | |
| Porevesi, "Kevätjään rannasta irtautuessa syntyvä railo. Tavallisemmin rantapore. Varsin ku väülä tullé auki net (linnut) tulévat rantaporheile, istuvat näissä sulissa. Nitä on sillon helpompi saa". | Vatten som kommit på isen eller vid stranden
när isen ännu är kvar
|
|
| Porimasiini, "Se oli se porámasini semmonen että se kehräis sen malmin sisälens. Sitte tulit näitten (käsinporain) jälkhen porimasinit. Sitä veivilä vänthin ensin (Hurukin, 80-vuotias, ollut itse vääntämässä). Sitte se tuli üksi sortti jotá käütethin ölljulä, öljümasini. Net on vimiset ilmavoimamasinit Malmivârassa ja Kierunassa". "Prûviporit elikkä tiamánttiporit, ihmiset nitäki käüttävä". | Borrmaskin (gruvdrift)
|
|
| Poro, "Kesy peura".
"Lukuisten lappalaisperheiden asetuttua vakinaisesti paikoillaan
asumaan outan tai lantaan, ovat sekä heidän ette porojen
elintavat muuttuneet; heitä sanotaan outalappalaiseksi ja heidän
porojaan, jotka siis laiduntavat enää vain metsäseuduissa - kesät
talvet - outaporoksi. Nämä ovat paremman ja varmemman ravinnon
sekä helpompien elintapojen ansiosta humattavasti suurempi kuin
tunturiporot.
Lappaisen koti-eläin - Lantalaisillekin porosta saadut tuotthet ovat melkein välttämättömiá näillä seuduin. Isä vainaa piti aina aiokhaita...sillä oli kolmeki poroá aina talķssa. Irtamenna net oli tallon porot mettäsä, kilometeriä ne menit. Ja ei ne likkunhet mihikhän ku hüvä ruokapaikka tuli. Se oli ühtä ku hevķsen tallista näpätä otta sen sieltä. Mutta ku se tullé nile rûattommûs se net tulévat kotia jûri varmasti. Sielä net sâvat jäkälä joka on pantu kesälä, külmettünhet sitte, ja tuotu kotia kun keli tuli". |
Ren (tam, tämjd vildren)
Renskötsel
|
Poro
|
| Porohenkinen, "Küllä sillä on fiini tüär, küllä se hihtelee porķja. Se on niin porķhenkinen". | Renintresse (Renvakterska) | |
| Poronkarva, Porķnkarva paisu ku se kastû, se on hüvä (veneen) triviksi". | Renhår | Poronkarva |
| Porras | Trappsteg till bron. | |
| Porstua, "Sauna rakénthiin väh´än ulķmaksi valkeanvaaran tähén; ei aina veen rannale, mutta rannan puolele vain. Oli porstua hirsistä jos se on oikein alústa rakenettu". | Farstu
|
Eteinen
|
| Potaatti, "Söin ku rottá minun potatit söi", sanoi Antan ämmä vainaja kun keitti rotan, joka häneltä perunat söi. | Potatis
|
Peruna
|
| Potaattijauho, "Noin 30 vuotta sitten käytätöön tullut ostojauho; ensin ostettu lasten kuivikkeeksi, kuin tuokanjauhoja ei enää ollut helppo saada". (1932) | Potatismjöl
|
|
| Potaska, "Potáskaa muisteleva miesten keittänheen vasítuissa huonheissa vanhoista koijuista. Puhúthiin potáska levískästä. Sitä´müüthiin Täräthöön". | Pottaska (kaliumkarbonat)
|
|
| Pouta, "On nin pouta että sillit seinille paistuvat". | Varmt och klart väder | |
| Pouvata, "Linnurratá näüttää tulleeko ková lumítalvi ja millä aijala tullee lunta. Se on süüs on ijän pää ja kevä on lännen pää. Mikkelin aikana se pouvathaan". | Spå väder
|
Ennustaa
|
| Pounu (Pounikko) | Tuva | Mätäs |
| Povatha | Spå | Ennustaa |
| Putta | När noten fastnar i botten (oftast bakom en sten) | |
| Puittio=Soutumies, "Palkattiin nuotalle. Kaksikin talo omisti yhteisesti nuotan. Ei palkattu muita mihiä kuin puittio: Pikkunelikko, yks puoliastia annettiin 1-3 viikon ajalta palkkaa, ja vähän rahaa". | Notroddare
|
|
| Puijasi, "Puijasi se sitä´poikaa, ei huolinu". | Lurades | Harhauttaa, Puijata |
| Pulmukainen, "Pulmukaisia
süähään, ei niitä täälä tule püütöä, tuola Norjassa ne niitä".
Kolari, Sieppijärvi 1939 |
Snösparv
|
Pulmunen
|
| Puna | Tjorv | |
| Punakorva, "Lehmän nimi". | Rödöra (konamn) | Punakorva |
| Punapää, "Hyvin pieni lintu, punanen pää, muuten harmaa; tulee keväällä". | Gråsiska | Urpiainen |
| Puoltaa | Stödja någon | |
| Purkakarva, "Uusi, lyhyt, tiheä karva (vasan karva) | Tät korthårig päls | |
| Pottati | Potatis | Peruna |
| Praatikas | Pratsam | Puhelias |
| Praamata | Berömma | Kehua |
| Pruukata | Ha som vana | Olla tapana |
| Pruuvata | Pröva | Koitta |
| Punasuorsa | Gräsand | Heinäsuorsa |
| Punehtua | Rodna | Punastua |
| Puola | Lingon | Puolukka |
| Puolikko | Ŋ tunna | |
| Nelikko | ŧ tunna | |
| Puoskari, ""No sé on
kohta sihen noitumahoithon sekin kûluuva; net on jokka püörrüttävä
ninku koskemia ja vammia. Mutta se on vähémpi ku noita. Noita sâpi
manálaiset likhéle mutta puoskari se ei kun muten vain paránta".
"Semmonen se on puoskari kun tuo Eevavaina; ja puoskii sen tüärten paarmuskaki joká ottaa ulķs sikíönalu´n". "Küllä karjale olí Mikķn emä´nällä jonkulaisia puoskimisia. Se ensi kerran kun laski laitumelle, paní jokhaiselle tervaa nokhaan, ja paní rautakangen künnükseen alle, näköselle". |
Vårda en sjuk. Även att med speciella ramsor
försöka förbättra tillståndet för den sjuke (Helare)
För att skydda djuren
|
|
| Purkapeski, "Poron syyskarva, uusi, tiheä ja lyhyt. Peskiksi ja kengäksiksi halutuinta nahkaa". | Av korthårigt renskinn tillverkar klädsel | |
| Purra, "Puremalla salveta poron. Jälkhín Mikkelin ku purhân, heittä se parivikon pästä sarvét pois". | Tugga (kastrera hanrenen genom att bita i könsorganen) | Purra
|
| Purkarukka | Från fullhårigt honrenspäls gjort kolt | |
| Puonoa | Vrida | Kiertää, Vääntää |
| Pudas, "Kun iso joki alajuoksullaan muodotaa saaren (keskelle väylää), niin saaren ja mantereen välisistä joen uomista kapeampi on pudas. | Djupställe i älven (mellen ön och fastlandet)
|
|
| Pouta | Vackert väder | Pouta |
| Puhemies, "Enontekiön
lappalaiskosijan avioliittovälittäjä. Lappalaiskosija ajaa
puhemiehineen toiseen kotakuntaan, kiertää muutaman kerran vauhdilla
kodan ja hakkun paikan kodan edessä. Ovella on morsian vastassa ja riisuu
ajohärän valjaista. Tämän jälkeen astutaan sisään kotaan, ja
puhemies ryhtyy talon pannusta keittämään tervetulijaisia mukana
tuomastaan kahvijauhoista. Se joka tarjottua kuppia ei ota vastaan, on
avioliittoa vastaan. Kaupat on viimein päätetty, kun solhanen ja
morsian ajaneet toistensa härillä ja vaihtaneet ne keskenään".
Enontekiö, Erkki Tiesmaa 15/1 1937. |
Talesman vid frieri
|
Edustaja, Puhemies
|
| Puhti | Rekyl | Rekyyli, Potkaisu |
| Pujahduttaa, "Ku lehmä puihauttaa itteänsä ku se paskantaa nin että sonta suittua, tullee külmät ja satheet". | Skaka till. Man kunde se kommande väder. | |
| Puistaa | Skaka | Ravistaa, Pudistaa |
| Puijro | Liten gädda (under Ŋ kg.) | Pieni hauki |
| Puittia, "Nuottaveneen soutaja. Jos kalķia ei olé se heitethän puittio järvhen. Soutaianna (voi olla) lapsellainenki puittio. Se päästää nuotan puuton päältä, jos on puuttanu. Kaikhin isoin kalá annethin puittiolle airo kaláksi, ja isķt jaéthin kaloitten jälkhin ja pienet kattilalla nile toisile. Taukomies oli se toinen". | Rorsman (notfångst)
|
|
| Puinos | Tjorv. Tex. nät som blivit tjorvade av en gädda | |
| Puista | Skaka | Ravistaa, Pudistaa |
| Pukata | Stöta | Työntää, Tönäistä |
| Pullurainen | Bubblor | Kupla |
| Punehtua | Rodna | Punastua |
| Puntari, "Vanhin oli luoiipuntari, sielä kümmenen, kahénkümmenen luoiin. Sittemmin naula- ja kilúpuntari". Metttisä on käütettü semmosta puntaria ette on pantu taváran puun toisseen päähän ja jokú paino toisseen ja keskeltä piä´tettü sitte" (Bessman). | Våg (hjälpmedel att väga med)
|
Vaaka
|
| Puola | Lingon | Puolukka |
| Puoli, "Päivä puolessa ja nälkä suolessa ja kivíkakko kainalon alla". | Halv (mitt på dagen)
|
Puoli
|
| Puolialasti, "Tämänaikhaiset nuoret kulkevat iûri puolialásti". | Halvnaken | |
| Puolikko, "Puolikko=Ŋ tünnüriä; Nelikko=ŧ tünnüriä". | Ŋ tunna | |
| Puuska, "Pouvanpuskaksi nitä
kuttuthan, nitä kesälä kulkevia.
"Pahasta ilmasta se tulle tauti,nissä on riethaita palion, semmoset vinkevat püörivät ja nistä sâpi tauvin jos tulévat kohin. Pittä pietä henkeä". |
Virvelvind
Kom med sjukdomar |
Pyörremyrsky
|
| Puutaa | Not som fastnat i botten | Jäädä kiini |
| Putka | Häkte, Fängelse | Vankila |
| Puu, "Pusta ja karhakasta rantan tehthin suojus jonka läpi sitte ammuthin vesilintuia kevällä": | Träd (skydd vid sjöfågel jakt på våren) | Puu |
| Puulintu | Lockfågel gjort av trä vid sjöfågeljakt | |
| Puumetsä, "Aivan pûmettät net on malmivuoret, no Kierunassa...on paljas mâ". | Skogbeväxt
|
|
| Puumerkki | Bomärke | |
| Puukhollari, "Erään Erkin liikanimi ammattinsa mukkan: Prûkin Erkki Pûkhollari, se oli eelästä lähtösin..." | Bokhållare
|
|
| Puuro, "Nita neljä sorttia (naavaa,
jäkälää, olkia ja petäjää panthin ja nistä tehthin
leipä ja pûroa".
Keskitalon Tiinakretta muori se keitti aamulaki puuroa, ja sen kansa naurethiin". "Krüünipuurot sitte aloit tulla, suunile neljäkümmentä vuotta aikaa. Ohrakrüüniä ostethin Könnäsen markkinoilta, alhaalta nittä olí tuotu". Länsipohja, Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931) |
Gröt (ingredienser)
|
Puuro
|
| Pustö | Brant | Jyrkkä |
| Puusyli | Famnen full av ved till bränsle | |
| Puutua, "Kuolentua, herpautua, esim. käsi tai jalka pikällisen samassa asemassa olon vuoksi". | Domna
|
Puutua
|
| Puuvelta, "Puu-aura; vanhin seudulla tunettu kyntķ váline. Ne pûveltat, omáteko vanhimat. Sitte sahrat, Suomesta. Sitte veltat, omátekķ. Sitte aurat, osto, rauta (n. 20 v.)". Länsipohja, Täräntö, Isokylä 31/8 -38. | Plog
|
Aura
|
| Pyhittää, "Küllä se Ita vain freistas mulle Alpea nin pühittä, mutta mie küllä tunnen mihen uhtä hüvin ku Itaki (koetti kehua hyväksi)". | Framhålla ens goda egenskaper (berömma)
|
Kiittää, Kehua
|
| Pyhä, "Rüssät ne matkivat vieläki nitä vanhoia tapķia ku ne pühhä savua ja suistsutuksia ja mitä konstia käüttävät he´än menoissans". | Helig (katolska symboler)
|
Pyhä
|
| Pyhäherkku, "Pyhänä
laitettu erikoisen hyvä ruoka. Pühäherkku Hakásessa net
verikakķt, tälä maitovelli".
Länsipohja, Kompelusvaara 14/6-37. |
Söndagsmiddag
|
Pyhänpäivällinen
|
| Pyhätyö, "Pyhä´nä ei ensi kertâ sânu laskea (lehmiä ulos), sinä olis ollu ninku eritüisempi homma, künsiä leikkoa ja kelloia panna, ja se olé ilmankhan pühätüö". | Söndagsarbete
|
Pyhätyö
|
| Pydä | Fånga | Pyydystää |
| Pykällys | Märkning av renar | |
| Pykältää | Räkna renarna och föra in dem i bok | |
| Pykältää, "Rautavara on semmonen ette sillä piirthään hirtheen ne priimut, joita müön vara, se naaras hakáthaan kirfheelä, ensin pükälthään pitkin päin ja sitte vasta kesken kauta, samála kehä´kirfheelä". | Uttryck som användes vid timring
|
|
| Pylistää | Visa ändan | |
| Pyrskähtä | Brista i skratt | |
| Pyrstö | Fiskfena | Evä |
| Pyssypyytö, "Niván Isko Pajálasta neuvo püssüpüön: Vähäsen mukán suötila süöttä latuasta sürhiän, kiukan, ettei kukhan kulkiia laukassu". | Bössjakt (Bössan gillrades så att den skulle avfyras när ett djur kom mot tråden) | |
| Pystyttää, "Kiiteästi yhteydessä püstüttä pirut toiseen ihmissen: "Ku se joku on noitunut toisen ihmisen, ku sihen on pirut pustütettü, se viehän kolme kivéä kirkonmahan". | Sätta på, onda andar
|
|
| Pystyä, Suomen vaimot net vain püstü, ei nistä ruottin neitosista olé mihän". | Klarar av, Förmår
|
Kyetä
|
| Pysäyttäjä, "Oli kai nitä
ennen verén püssäüttäijä, noitia".
"Mie hakkasin polven, ei se ollu kun pikku hava, telfonitolppia hakasimma. Pekka vaina nouthin, no ei sen puháluksista ollu. Se sen kirfhén pani sihen havan päle. Mutta sitte soitethin Muotkan Juhán Erkki vainale, Vittankhin. Se sanoi ettei se varsin püssäinü, ette se veri mikä sinä on irti pässü, se sitä juoksé. Muttei olla oriûessa, ette küllä se püssäintü". "Ja veri püssäintü ku lukke isämeijän kolhmen kerthan". |
Blodstämmare
|
|
| Pytkyläinen, "Tiskipunkki se on tämä pläkkipunkki, 20 vuotta ennen se on ollu puusta seki, pütküläinen kakskorvanen". | Ovalformat
|
Soikea
|
| Pyy, "Pieni pulintu mutta ková lentämhän. Humisé juri mailma ku se lähté. Mettiköissä se elä hän. Ei se mahan tulé ku harvoin, eikä juokse. Ampumalla sen sa, se on siksi rohkea". | Järpe (gråbrun fågel i tallskog)
|
Pyy
|
| Pyydelä | Jaga | Metsästää |
| Pyyntö, "Kun outhon methän menty asumhan nin täutu anoa vüösija. Püntö sanķthan ku kotá on valmis: "Mahiaiset armhaiset, pühän pelthén alhaiset, antaka minun mata mataksemmin, lemmentä levätälesemmin, ajjaksemmin mutta ei ijäksemmin". | Be om nattro av halltiaiset (ny
natthärbärge i skogen)
|
|
| Pyytö, "Se on süntümästä
asti ihmisellä pütöonni...."Pütölükküä sitä ei tule sâhman
jos sitä ei olé luomapäivänä io annettu".
2-3 viikkoa asuvat kentällä, kun ovat "pyyvössä". |
Jakt (jaktlycka) och fiske
|
Metsästys, Pyydystää
|
| Pyytöhenki, "Sai se Einoki talvela kärpän, vaikka net on kläpit. Mutta sinä onki oikea pütöhenki". | Jaktinstinkt | |
| Pyytökota, Turvekota; se on ruotheista korvakkaitten varaan rakennettu ja turpeila katettu suoja, pohjakaava pyöreä". | Jaktkåta (torvkåta)
|
|
| Pyytölaukku | Ryggsäck | Selkäreppu |
| Pyytömies | Jägare | Metsästäjä |
| Pyytöneuvot, "Pyytäjän tarvekalut: Pyysy, kirves ja krütisarvet" | Jaktredskap (bössa, yxa och kruthorn) | Pyyntivälineet |
| Pyyhkäistä | Slå (Klippa till någon) | Löydä, Iskeä |
| Pyörtyä | Gå vilse | Eksyä |
| Pyörtyä, "Mennä tajuttomaksi". | Svimma | Pyörtyä |
| Pyörtää | Vända | Kääntyä |
| Pyörryttää, "Üksi
kulkevainen suomen mies se püörütti vamman minúlta. Se otti
pärhén ja musttan hilen ja hilelä kiriotti pärhessen. Sitte sormela
püöritti ümpäri sitä vammâ ja räknäsi iotaki. Paráni se".
Kainulasjärvi 1932-1934.
"Jos sitte vesí menee kätheen jostaki salhaisesta reijästä, sitté painethan kolmela vesíkivélä, ja sanothan: "Vesi vanhin veljistä, tuli vanhin sisarista, vesi otá okhaat, ja vie vees väkheen"; no tuo viká, maa, se on okás". Net kivet piit olla rantakivíä joitten ülí vesi läikküi, ja niilä painela, ja sitte panna siálensa takásin. (Jellivaara, Vettasjärvi 1939) "Konnossa hänén kotisi, niittümäthäässä hänen äitinsi, ruumenta rummenta, pahķlaisen partasuuta". Se on käärmhen püörrütüs. Sen lukéa oikean kä´en nimíttömhän sorhmen ja sillä müötäpäifhän kiertää sen. Sitte toisen kerran lukéa ja vastapäifhän. Parakka 1939, 1932. |
Få det att vända (Helbrägdare)
|
Kääntää
|
| Pyöräntahko, "Tahko on santakivestä tai kovasta runaisest kivestä. Püöräntahķssa laskethan tehtan vikáthet; joskus lasketaan kotitekoisenki kun se käüpi vahvale". | Brynsten med vev
|
|
| Pyörätauti, "Laskiaisena ei saa kehrätä eikä kartata, muuten lampaat tulévat hulluksi, püörätauthin. Eikä saa hakata puuta poikki, halki vain, muuten lehmät ontuvat kesä´lä". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1930). | Skrocksjukdom. Förhållningsregler vid
fettisdagen.
|
|
| Päily | Blänker | Kiiltää, Loistaa, Välkkyä |
| Päisevä | Duktig | Taitava |
| Päistynyt, "En mie piä´ihmisennä juokaleita, mie olén niin arka päistüneistä". | Fyllerist
|
Humalainen, Juopunut
|
| -Päinen, "Ittepäinen, Pahápäinen, Puskapäinen, Äkkipäinen, Huonopäinen, Kehnopäinen, Raivopäinen, Paksupäinen, Väkipäinen, Jäükkäpäinen, Raiupäinen...." | Ärvda anlag
|
|
| Päivänpanema, "Ja Kristinavaina ja mie se pruukasimma hiala pestä, ette lähtee päivän panema kasuvista ja ruostek käsistä". | Tvätta sig med sand
|
|
| Päivänpuoli, "Oksakki ne on pûssa pitémät päivänpuolela eli etélänpuolela". "Vara se ensiksi sullâ lännen ia etélän puoli". | Se väderstreck via trädens kvistar.
|
|
| Päivänpalkka, "Tilapäiselle työmiehelle kultakin päivältä maksettu palkka. Krûnu se on ollu miehele päivänpalkkâ ja fri hoito" (noin 50 vuotta sitten). Vittangi, Parakka 1932. | Dagsverke (lön)
|
Taksvärkki
|
| Päiväsyüän, "Kunkas sie lähét taipalhéle näin päiväsüämella, juri kûmiman päivän aikana?" | Mitt på dagen
|
Keskellä päivä
|
| Pällistellä, "Se on nin kumma ihminen, se seisô ja pällistellé, ei se tahķt tüöhön tarttua". | Stå och stirra
|
|
| Pälvi, "Jos puun alustat jätää pälvele nin se ei püsü, mutta jos umpheen tuiskua nin se on talven pohja". | Barmark
Om snön hålls hela vintern |
|
| Pängäs, Vitta | Skohållare i skidor oftast av skinn | |
| Pännä, "Tuo frökina
kiriottá, küllä sillä pännä likkû".
"Pä on mulla pännä ja järki papérinna" (läksysi Kreeta, joka ei osannut kirjoittaa) |
Penna
|
Kynä
|
| Pärjätä | Klara sig | Tulla toimeen |
| Pärgmestari, Vuorimestari. "Sitte vasta pärmestari panné vitmölan, ku tullé hella (malmikivi) ja sitä prûvi (otetaan) ja tulévat kûtermannit (lautamiehet) ja tutkivat onko se hüvä malmi...ei se kelpâ insenüöri sitä sünähän, se pittä olla pärmestari, ja kûtermannit toistavat". | Bergmästare
|
Vuorimestari
|
| Pää, "Se oli oikea pärosvo,
Satáheikiksi kuttuttu, se oli pävarrârraâs lappalainen".
"Küllä se nälkä hevķnen pellonolienki süö, ja mûnki ku sen päinensä antâ". |
Huvud
|
Pää
|
| Päähuivi, "Huivi on pumpulinen nelinurkkainen kulmittain kännetty vaatekappale jota naiset pitävät päässä kesällä ja talvella huoneessakin. Talvella ulosmentäessä tämän pääle pannan suuri villainen päähuivi"- Viivi-Liisa Tapaninen, Ylitornio 1924 | Kvinnlig huvudbonad
|
|
| Päälipaula, "Tauko kiini päälipaulassa; alipaula; tarpomapuu = sauvomet joissa paksu klupu pässä. Nuotassa ei miekkalautaa". | Övre teln (nät eller not)
|
|
| Pääle, "ja sihen tuli päle
se lappalainen jonka ne (porot) oli" (kun ensin oli poliisi
pidättänyt porovarkaan).
"Siin on se Heikka mutta se on niin huonotapánen, se on niin ahne viinan pääle". |
Kom tillstädes
Använder rusdrycker
|
|
| Päälé, Pahoissa koskissa tauvothan se (vene) pälle koskea, mihet rantá müön tauvossa vetävät". | Båten dras upp för en svår fors med rep | |
| Pällä, "Kolmen sormen
pällä"= mittassa poron rasvakerosta selässä puhutaan yhden,
kahden, kolmen, hyvissä tapauksissa neljänki sormen vahvaista
rasvakerroksesta". Muonio, Erkki Tiesmaa 15/9 1937.
"Se on ilman ja veen pääle kuinka hüvä ottamhan on kala". |
Djurets fettlager i ryggen mättes med finger
som mått
Förhållanden för fiskens nappvillighet |
|
| Päänkoira, "Koira joka haukkuu hirveä edestä päin. Semmoinen on hirvikoiran oltava. Mie prûasin penikka tulléko pänkoira, laskin härkävasikan kartanolle. No tämä ninku elävähopea laukko ümpäri, ja hakkui küllä pän puolhén. Ja toinen ei päse minhen, puské ja potki, mutta küllä se kestä koira potkia (ei saa kiini). Ei se sovi katto hirvikoira joka perssén puolhen haukkuu, se menné hirvi ja jättä kûlmät jäliet koirale". | Älghund (som skäller framför älgen)
|
|
| Päänänsä, "Mutta katto nuorempa kansa, ne ķn ihán ruottalaisia, päänänsä kaikki". | I stort sett (ungdom som blivit försvenskade) | |
| Pääsinpäivä, "Palvelijain työvuoden loppunuspäivä. Tavalisesti Torniolla pühämiestestä, tälä mikkelistä, alkaa uusi työvuosi, oik. ensin vapaaviiko. "Jo nût on päsinpäivä lähélä, heti perhäiset helisevät". Kompelusvaara 29/7 1937 | Årsslut för tjänstefolk
(Römppäviiko)
|
|
| Pääskynen, "Jos pääskynen
tulee keväällä erikoisen aikaisin, se tietää kylmää; pääskynen
lähtee vielä takaisin ja palaa takaisin. Jos päskynen ülhälä lentä
se on kaunis ilma. Jos veen pälä lentää se tullé sáet".
"Jos pääskünen paskantaa silhmiin se tullee ihminen sokeaksi".
|
Svala
Genom att iakttaga svalan kan man förutse vädret
|
Pääskynen
|
| Päästä (eron), "Lappalaiset ne nitä viskovat, irtilapsia, sen ku vain päsevat" (Heittävät metsään kuolemaan). | Bli av med
|
|
| Päätysalvo, "Asumahuone kun on hakáttu nin siihen päätüsalfhon, tai molémphiin, isä´ntä paní rahán, ette olís menéstüs talķssa". | Översta timret när man timrade upp ett boningshus | |
| Päävikanen, "Kaakuri, kaakuri kirjava lintu, Jatkon kaapissa sinínen sintu, oli Isķnvaaaran Valtteri laulanu ku se olí Jatkola päävikásenna, hospitaalisaa nüt". | Sinnessjuk
|
Mielisairas
|
| Pöhikkö, "Tiheä ja vaikeakulkuinen pensikko". | Tät svårforcerad snår | Pensaikko |
| Pöhnä, "Pöhnä pannę, se on ihmisen tai elukan kun paistâ aurinko ja kûma ilma tekke väsünéksi". | Tillfälligt lättja (svaghet)
|
|
| Pöhnä (Lana) "Päreistä
tai rautalangoista tehty ryssäntapainen matheen (kalan) pyydys. Merta
eli pöhnä se on pärheistä tehtü. Suu siinä on, ja nielu, ja
sivút, ja perä. Ümmüräiseksi se enínpäin tehhään. Vittoistaki on
kuottu pöhniä samhan laihin kun pärheestäki; lujémpi se tietenki
tulle".
Kolari, Sieppijärvi 1929 |
Fiskefångst anordning (ryssja)
|
|
| Pökerrũs, "Mull on häkä´ mennü pähän ette mie olén oikein pökérrüksissä". | Påverkat, Svimfärdig
|
Pyörtyä
|
| Pökkylä, "Pystöön kuollut, sisältä laho puun kanto". "Joka taulla tekkeé se vaivaa näkkee, pökkülän persettä püllistää". | Ruttnande träd som fallit till marken ( den kan även ännu stå upprätt) | |
| Pöllö (Kissapöllö) | Kattuggla | Lehtopöllö |
| Pölistä, "Jopá multa pölisę". | Dammar | Pölytä |
| Pölky | Timmerstock | Tukki, Tukkipuu, Pölky |
| Pölkö | Rädsla | Pelko |
| Pölätää | Skrämma | Pelästyttää |
| Pönttö | Tunna | Tynnyri |
| Pörrö, "Vähäjärkinen". "Aiia ku pörrö, taváttomasti ia tühmästi, kohta tärvä (hevosen)". | Galning
|
Hullu
|
| Pörröttää, "Net sielä pörrötit mihet, ja Fiina pirthiin ette kaiken vüötä pörrötättä". | Få någon igång (göra saker), hjärntvätta | |
| Pörhäytellä, "Sanķa mitä´mie olén ümmärtännü. Küllä mie ajáttelin ku sie sanķt ensin ette küllä tässä piijan pellola olhaan jos minu´n kimphuun käühään". | Säga vad som helst
|
|
| Pöristää, "Välístä lehmät on levķttomina, pöristävät, sanķthan ette emäntä (vainaja) on käünü. | Korna råmar och är oroliga | Ammua
|
| Pörhöinen | Fjäril | Perhonen |
| Pöykköillä, "Pöükköilee mäthäästä mäthääsen ja kohta süöküä, päistünükki". | Snava, Snubbla
|
Kompastua
|
| Pöytä (Mylly) "Reikäpuu siinä naván luona kivéä vasten josta toinen auttoj. Jos ei ollu auttajaa ei sitä´pantu ollenkhaan. Kivénsilmä keskelä, siihen puotethiin piola jüvíä. Küllä se kahén nürkin mentävä reikä oli. Sitte jauhot tulít pöüäle, oli se vasíttu pöütä, vankempaa tekķa, muuten taválinen". | Bord till mjölkvarn
|
Pöytä
|
| Pöökärä, "Manalainen,
tav. lasten peloitteluksi mainittu nimi".
"Pöökärä ja kööpeli, kössi ja hissi, olénto ja kuuletus, haltiat ja maahiset, maahiaiset ja niitten tüttäret, manálaiset ja sarviäijä" (Mytol. olentoja). Parakka 13/4 1934 |
Spöke (vålnader)
|
Kummitus, Mörkö
|
| Raajoa | Stycka | Paloitella |
| Raato | Kropp | Ruumis |
| Rankinen | Uppspänd skydd mot mygg av tyg | Liinavaatteesta laitettu kaltainen sääskien suoja |
| Raavas | Vuxen | Aikuinen |
| Rahantekijä, "Silmät kiltävät ninku rahántekiiällä). | Uttryck om ögonens glans | |
| Raikua, "Nüt se vain raikua, Palon talon kautta se on sielä takana, Mustavaaran nokassa kivirovassa, siirtünü pitemän puun lalfvaan, ku se nuoin alkoi raikuamhan" /käki/. Parakka 1939 (1932) | Göken gal
|
Kiekua
|
| Raipat, "Varkhalle ennen annettu raipat selkhän, pölhän nostettu, ettei jûri jalát mahan koske. Ja kaks vittâ ühthén lalvasta, ja kaks kertâ joka paríla lüä. Ja nimismies sauvala näuttänü kuinka kovin piti lüä, paijan päle": | Spöstraff
|
|
| Raju | Stor | Iso, Suuri |
| Raivo | Våldsam | Väkivaltainen |
| Raiska, "Se sitte löüthiin perämies. Ja sen oli jo raiskanhet ja süönheet puoli ruumista" /ahmat ja muut peot/. Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1930) | Halvt uppäten av rovdjur
|
|
| Raiskakarhu, "Ühén raiskakarhun tälä Henrik ia Andres Linmarki kiersit ja herrat tapéthin". Vittangi, Parakka 1932. | Slagbjörn
|
|
| Raiskatiainen, "Vahingolhinen pikkulintu, esim. Varpunen". Vittangi 1932-34. | Gråsparv
|
Varpunen
|
| Raita, "Pumpulikangas saataa olla esim. ristiraitainen ja toisessa pohjassa fini raita". | Rand (bård)
|
Reuna, Viiva, Raita
|
| Raito,"Raidoissa kuljettiin ennen paljonkin tiettömiá talvitaipaleita muidenkin kuin lappalaisten keskuudessa; rahdin heinien - ja tukin ajo esim. suoritettiin vielä yksi ihmisiká sitten suureksi osaksi poroilla". Vittangi 12/9-1933. | Renrajd
|
|
| Raitio, "Raitio = Poropaimen. Erkki Tiesmaa, Muonio 15/5-37. | Renvaktare | |
| Raivo, "Pahoin mielisairas, vaarallinen muille "mutta raivo hospitâlhin" (viedään). | Vansinnig (raseri)
|
Raivo, Vimma
|
| Raja, "Se puhú kaikki
puoliraihaan. "Ei mulla pii(mää) mutta mai(toa), eikös
Nii(Nikun) Annila, eikös vanhaassa(talossa".
"Lammas on kantamarajála", "hevonen on varsomarajála", "koira on peníkoittemarajála". |
Stammar
Olika födsel benämningar
|
Änkyttää
|
| Raju, "Suuri, Valtava, Voimakas". | Stor | Iso, Hurja |
| Rakastella (Rakastua), "Rakastella
vasta, nin no mitä hiljemin hiltü sen parémin pallâ" (sanotaan
vanhasta).
"Jokka rakástuva, vaimo ihminen on kehno, mutta küllä nitä on miehiäki. Alkava nin pitkhän huntérahan. Ja huntérauksesta se kaikki tullé". |
Bli kär
|
Rakastunut
|
| Rakentaa, "Vanhasta (entisaikaan)
ku net on nitä (taloja) alkanhet rakéthan net on aivan vâramaihin
semmoshin kouvhin maihin rakénettu. Ninku (vaaran) keskipistéle alás,
pitkittäin. Mutta jokû tietenki on kartanon kuivâmisen tähén
rakéntannu poikki maihinki, ette länsiaurinko se on parás kuivâmhan.
Hirret on tieténki ollu rakénushirsiksi pinnattomat juoksevat hüötüput, männüt. Küllä hongista rakénthan ku nissä pintâ ei olé. Se on nin tervanen pû, se on luémpi lahķmista vasthan. Mutta räkäpû... eikä sittä olé rakénuspûksi. Nin tuorhéna ku kuivana se on vain kolķttu parkki pois ja hakattu kehä ülös". |
Bygga (timra upp ett hus)
|
Rakentaa
|
| Rakentaa, "Haasioida heinä tai olkia. ....Mutta poliettu lato suolathan". Täräntö, Kainulasjärvi 13/6 1935. | Hässja upp hö
|
|
| Rakentaa, Joku se rakentaa alassen ja ülissen paulan ühtä kunka. Sen pittää rakentaa alasen paulan kahtia /liinan solmuvälin pituutta rakennussilmäksi/ ja ülisen puoli silmää kümmeneltä kokhon". Parakka 1939 (1932). | Tillverkning av nät (bona)
|
|
| Rakkari, "Se on rakkari joká kaivaa toisen pakkarin". | Spjuver | |
| Rakkaus, "Luaton rakhaus, nuoila jokka irtilapsia tekévät". "Ihástu nin ette rakhaus sitä on varsin alkamassa". Rakhauven vimmassa se ei pästä silmästä sitä pois". "Hällä se rakhauven kihko..." | Kärlek
|
Rakkaus
|
| Rakki | Pojkspoling | |
| Rakko, "Kenkä hieronu jalán, küllä se on lüönü rakoile". | Skavsår | |
| Rankinen, "Palttinasta tai muusta ohukesta vaateesta tehty teltan tapainen vuode verho, suojaksi sääskiltä". | Tältliknande skydd (myggskydd)
|
|
| Rankka ilma | Kallt och dåligt väder | |
| Rannio | Tex. där hararna har gjort en stig i snön | |
| Raonu | Rana (Ylletyg) | |
| Rapakko | Gyttja | |
| Rapea | Inte så bra (ganska) | |
| Rapéa, Rapeasti | Drygt (sätta övermått) | |
| Rapoa | Skita ner | Paskantaa |
| Rasitunu, "Olén niin rasintunnu, tüöstä väsünü ja paikak kipeät". "Minúa niin rasinutti tuo reisu". | Blivit trött
|
|
| Rasio, "Esim. voirasio". Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26. | Ask (smörask) | Rasia |
| Raskia | Tillåta sig något | Sallia itselleen jotakin |
| Ratas | Hjul | Pyörä |
| Ratkoa | Skilja olika ägares renar från varandra | Erottaa |
| Rauhea, "Kolmea päivää ennen net tulevat hakijat, kirkonväki hakemhaan sitä lähtijää; mitä rumempi on ollu elämä sen rauheampi on vasthaanotto". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Svår, Hård
|
Vaikea, Vakava
|
| Raukka, "Vainaia joká on
huonosti elänu ja joutunu helvethin" (nähtävästi itsemurhan
tehnyt).
"Uskottomana kuollut vainaja, etenkin jos hän vielä on huonosti elänyt. "Palķraukka ku tuli manálaisenna meilek ku.....". "Vittikko niminen mies oli eläessään ollut noita ja toimittanut kaikenlaista pahaa kanssaihmisilleen. Ja suánossa se Vittikkö raukka, ku poikaset viskonhet kiviä ja pilkanhet, tullu ja istunu aiian tolphan ninku varis ja sanķnu että "ei olép poikaset hauska mâta kirkonmâssa ja ôttâ herran tuomiota". Ja net on vielä elämässä net ihmiset jokka on olhét sinä. Vittangi, Parakka 1932. |
Stackare
Spåman går igen
|
Parka, Raukka
|
| Rautu | Röding | Isonieriä, Rautu |
| Rauvat, "Rauvoila kansa
püüethän /ahmoja/ mutta siihen se tietenki panhaan sekí rautahoito sen
raaon lähéle, kätkethään".
"Ku korttântu (menee pilaan pyytämättömäksi) rauvat..se pittä..hihata sinne (kortorauvon luo) ja sauvala viskata rauvat vaséman olán üli ja sitte ku ne laukeavat net on päss´t kortosta". |
Slagjärn (Fångst)
Få slagjärnet fångstdugligt igen
|
|
| Rauma verkot, "Molémissa päissä sitte rippa vielä, kivi ripparihmassa, ku se rauma kulkee kovála ilmala aina vasthaan süv´älä, se mennee aina vastatuuhleen pohjassa". | Smutsigt, skräpigt vatten som smutsar ned näten. Bottenström som går mot vinden. | |
| Rautaantua, "Jokú elä´vä, ku sitä tappa yritä eikä varsin kuole, se rautaintû elä´vä nin ettei se voi kuolla milhän". | Blir svårt att avliva (förhärdat)
|
|
| Rautakenkä, "Oli kerran varas vienyt hevosen ja pannut sille kallokat jalkaan, nin että jäi kallokan eikä rautakengän jälki lumeen". | Hästsko
|
|
| Rautakiiski, "Rutakiiski on iso ja musta ja paha puremhan ihmisäki". | Skalbagge | Kovakuoriainen |
| Rautakivi, "Jokhaisen joka oli tupákkamies sen pití tukkia tupakkaa niihin reikhiin. Äijäfaari niitä uskoi, semmoinen vähä´n taikuräijä püütöhoijossa". | Sten med hål som vattnet nött
|
|
| Rautalanka, "Jäniksenansa se on rautalangasta ja messinkilangasta". | Järntråd | |
| Rautalapio, "Sonta luohaan rautalapíolla ja sitte luuala laasthaan, talliluuala". | Järnspade
|
Rautalapio
|
| Rautamuurahainen, "Rautamuurhainen se hattaa kiini, purree ja kussee, isķ, ja perse niinku lannala kiini. Kuivala maala se on. Isompi se on tätä´taválista jolla pesät on". | Hästmyra
|
|
| Rautapohjanen, "Ilmasuunta, yleikielen luode". "Jûri melken ülhältä, tuturista, se kaikhin külmin, se sieltä tullé kaihin külmin tûli". | Kall nordvästlig vind
|
Länsipohjoistuuli
|
| Rautaviljat (Viljat) | Kätting | Kettinki, Ketju |
| Rautio, "Viikateseppä, vikáte vihän raution tükön".(Laskia). Laina Syrjänen, Muonio 1929. | Smed som gjorde och servade lien | |
| Rautu | Röding | Isonieriä, Rautu |
| Remu | Oljud | Melu, Meteli |
| Resu | Slarvig | Huolimaton |
| Rihma | Snöre | Naru |
| Ribba (Rippa) | Ankarsten | Köyteen sidottu ankkurikivi |
| Riekko, "Se on ollu kûs- ja
kaheksankümmentä äüriä ja krûnuki riekko kappalet, Kierunassa
se Osanteri ostâ ja lähéttä Sakssân".
Myös: Outariekko son metsäsendussa. Toinen laji on Tuntuririekko eli Kieruna, pieni rössin mallinen ja künnet pitkät". |
Ripa
|
|
| Rieska | Tunna platta bröd | |
| Rievikko | Smårisig svårforcerad terräng | |
| Riepata, "Jos kala vähän
aikaa istuu ja siiltüü, tai verkossa rieppaa ja siiltüü, se ei tauru
ennää".
|
Hänger
Fisken skall kokas eller stekas direkt och den för inte hänga fast länge i näten för att den skall tauroa. |
Riippua
|
| Riepu | Stackare | Raukka |
| Rieska, "Ohrajauhoista tehty
happamaton leipä, nostamaton. Valmistus: Kylmään veteen sekotetaan
ohranjauhoja; takinaa ei ollenkaan nostateta, se venutetaan kaukalossa ja
otetaan leivän osa kerralaan pöydälle leivottavaksi; rieska kuuluu
myöskin juhlina käytet; juhlarieska usein tehdään maitoon tai fiiliin.
A-tornio 1929.
"Haapamaton, hiivatta tehty ruis- tai muu leipä, kovuus on sinä kunka sen paista; no net tietenki sitkistüvät ku net istuvat. Mie olén sen rieskan paistanu ilman hiiva. Küllä se ülheisemmin ohrista tehän kun rukhista; se sitä pahémin sitkistü vielä jos on hüvät rukhhit finit, ja ruisrieska se hopumasti sitkistü. Ei sitä ülön sâ sotkea taikinâ, se tullé sillon varsin sitkeä leipä ninku nahka". Täräntö, Kompelusvaara 1932. |
Tunnbröd
|
|
| Riesukko (Risukko) | Snårig med videbeväxt blöt mark. | |
| Rietasäijä, "Paholainen; sielä assû ritasäijä elikkä manálainen (tanssipaikalla), totta se assû ku sielä süntiä tehhän. | Djävulen
|
Piru, Paholainen
|
| Rievikko, "Vaikeakulkuinen rantapensikko". | Träsk snårig terräng | |
| Rihvelipüssü, "Pyssy jonka piipun sisäpinnalla on uurroksia, kiertesinä. Tavallisesti, joskus suorad sielä pipun sisälä kiertävä rihvelit. Se on parempi jos on kierät rihvelit, kanta kauas". | Räfflad
|
Ura, Urre
|
| Rihma, "Paksu lanka, nuora,
nauha. Jukkasjärvi 12/9 1933.
"Kirojota vain nuukhaan ülö´s, saavat sielä nähhä sitte ette on tuotaki houkka rihmain puutheessa irti piéttü". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1930). "Neliäkúmmentä oravâ aina ühthén rihman. Jos vanhasta sai puoliki rihmâ päivässä se oli hüvä päivä. Nüt jos kummenenki sâ, se on huvä. Kotķna se nüliethän ja panhan silmänreijästä rihmân. On ne ennen süöhnékki orávia, nitä râtoia". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). |
Band (Grövre snöre)
Ekorrfångst
|
Nauha, Hihna
Oravanpyynti
|
| Rihmaruko, "Eräs heinän mitta-yksikkö. Läjä, jonka ympäri vedetiin tietypituinen nuora; tav. 6 leiviskää". Täräntö, Kompelusvaara 13/6 1936. | Hömängd
|
|
| Riiausrouko, "Morsiamelle varattu nahkainen vuodepeite. Frijausrouko sitte isole rafhaile tüttärille, joká menne naimishęn. Net olit ennen ku ei täkkiä ollu". Vittangi 1932-34. | Bäddtäcke
|
Peite, Peitto
|
| Riihitie, "Riihi rakénettu ulķmaksi kartanosta tulénvaaran tähénki, pellon püörtänölle". | Plats där det tillverkades mjöl | |
| Riihituhka, "Riihen uunissa muodostuva koivutuhka. Potáskaksi rihituhkia, ensin lipéä keitethin ja sitte se kuifhin". Pajala, Erkheikki 30/9 1938. | Kvarvarande aska i ugnen användes till pottaska
|
|
| Riimuverkko | Trasig nät | |
| Riisua, "Paljasta, (Nykyajan naiset) tulévat istumhán pä risuttunna ja rinnat auki". | Klä av sig
|
|
| Rikorihma, Krekún äiiä Erheikilä ennen (luki suonen lukua...) ja sitoi sen rikķrihmala, muista Selma yhtä miestä parannethin, kun oli suoni mennyt sijaltansa". Kainulasjärvi 22/8 1936. | Helbrägdare
|
|
| Riksi, "Entisajan raha. "Ühtä ku riksi kuivais"! sanķ Äiiävâran ämmä ku tupákalehteä tikún nokássa kuivasi, loisthéssa. | Rikspengar
|
|
| Rimpi, "Pehmeä ja upottava, vettä ja muhaa, vähä heinää joillaki". | Sankare än myrmark
|
|
| Riivo | Laglös, har inga hämningar | Pahantekijä |
| Rippiluku, "Arviiti küllä
kasvatti lapset täüveksi, käütti rippiluut ja kaiki".
"Jokka ei käütü rippilukúa...küllä nitä tietenki halveksithin". "...Ei sâta lukéa vaikka on rippilússaki käünü". "Ei Jouni käünü rippilukúa eikä se nainut tätä´ Leena mutta poika niilä vain olí, täm´ä Leevi". |
Konfirmation | Konfirmaatio, Ripillepääsy
|
| Rippilukuhame, "Ripille
päästessään saivat tyttäret ensi kertaa aikuisten mallin mukaiset
vaateet; röijy tavallisesti musta, hame oli puolivillainen,
pitkinraitainen, musta huivi varain mukaan, mustat kengät; Tiina-Johanalla
musta pohia ja vihreäinen ja prankuli ja punánen valkea raitana
hame, ja puolivillainen, raitainen lapinvyöliná...äiti kutķ".
Pojilla taas joko harmaata tai mustaa sarkaa puku, tai rikkaammilla mustaa verkaa, tai köyhemmillä harmaata, mustalla reinustettua tai mustaa kalminkia. Jalassa nauhapieksut tai pieksusaappaat tai finimät mustankengänsâphat".Kainulasjärvi 11/9 1935. |
Konfirmationskjol
Pojkarnas klädsel
|
Konfirmaatiohame
|
| Rippiraha, "Maksu herranehtoolisesta; viimeksi n. 40 vuotta sitten, kakstoista äüriä ollu. "Mulla ei olé ei rippirahhâ, nin köühä". Kompelusvaara 30/8 1937. | Konfirmationsavgift
|
|
| Risti, "Taikamerkki. Ristin merkkiä on pidetty suojana pahoja voimia vastaan. Niinpä joo ukonilmalla meni puun alle sateen suojaan, piti piirtää risti puuhun, ettei leima iskisi. Mustankaisa vaina... ioká oli lühémällä, kun sitä aina aléthin köpellöittemhän, se pirsi kepilä ristin lâttihan ovisûhun, siunasi ja posmitti ja sülki...". Täräntö, Kompelusvaara 1932. | Kors
|
Risti
|
| Rohki, "Hjalmari sanķ että pankaa rohki nukkumhaan, ei olé lehmät tulémassa monheen tiimhaan". | Visst/Alldeles (förstärk.ord) | Aivan (vahvistussana) |
| Roikaista, "Fina... se on valkean sammuttanut kohta ku se on sihen roikassu" (sylkeä takkaan). "Lehmä roikasi hännälä nin ette mulla mettiäisiä korvak kûntelit, ninku fieteri". | Händelse
|
|
| Rokka, "Oskari se sitte tervala pühki ja paisteli valkeala ja sai se lähtemhän. Sihen käütettü ühéksänlaisen lehtipuun parkkia piti keittä ja sillä pestä. Ei se pilánakhan olé ollu". | (Skörbjugg ?)
|
|
| Rommi, "Jokin juovutusjuoma. Rommia keittänü Kurún Minaki vinasta ja véstä ja sokkeria (sekaan) ja kauhala maliasta juotu varsin, lämpimännä vishin". | Rom
|
|
| Romu, "Rikkimenneet tavarat, romúa ja joutavâ kolpâ". | Skräp (ingen funktion) | |
| Ronkko, "Lantionkohta kyljessä. Suomlaisila net on püstüt ronkat; mutta kainulaaisila nilä ei olé ronkkoia ollenkhân, ne on ninku lûan varsi, mitä linevä olhét ruottalaisia". | Höft (höftled)
|
Lanne, Lonkka
|
| Rosso | Plötsligt vind | Äkillinen tuuli puuska |
| Rosvo, "Se oli üksi oikea rosvolappalainen ennen Könnäsen (n. pr. Pajalan pit.Kengis) markkinoilla". Kainulasjärvi 1932. | Rentjuv, Gangster
|
Poronvaras
|
| Rotu, "Tuo Lévi se on tälä lapin rotúa, nin likéltä ei olé muita, no Artun Pritu se kohta on, kotálappalainen ämmi sillä". "Mithän rotúa se on tuo Nilsi? - "Mie olén sammakon rotúa" (sanoi Nilsi ja levitteli käsiään-). Kompelusvaara 1931. | Rastillhörighet
|
Rotu; Lajike
|
| Rotå | Snår | Pensaikko |
| Rova | Jämn med gles skog beväxt upphöjt mark | |
| Rouko | Slädtäcke av fårskinn förstärkt med vadmal | |
| Roukua | Råma | Ammua |
| Rouvata, "Ja üksi muu solí kansa, ku olthiin hauthan viemässä solí lähtenü pois arkusta ja lähtenü kotíans. Ja sitte üksi lappalainen olí sen rouvanu niin ette silmälensä piti arkussa, ja riethan nimélä". Parakka 1939 (1932). | Fästa
|
|
| Ruokoton | Shappig, smutsig, olustig | Epäsiivo |
| Rukka, "Lapinmiehen ja naisen vaatekappale; nahkamekko, karvapuoli päälä päin; pidetään talvisin kylmemmillä säillä päällysvaatteena; mihen rukkaan menee 5 poronnahkaa, naisen 6-7. Ei nüküisin peskiä piétä tühä rukka". | Pälsrock
|
|
| Rukattaa | Skynda sig | Kiirehtiä |
| Ruko | Viss hö mängd som två män bär med "sapillat" | Kekomainen heinäkasa |
| Runsu, "Kuivatun heinän huonoinosa, pilaantunheet heinät". Kolari, Sieppijärvi 1929. | Dåligt kvalitet på höet
|
|
| Ruoho, "Kasvava heinä | Gräs | Ruoho |
| Ruokkolapsi (Ottolapsi) | Fosterbarn | |
| Ruotsalainen, "Rüssät ennen kaupittelit, mutta nüt nämä ruottalaiset. Pajala, Erkheikki 31/8 1938. | Svensk
|
Ruotsalainen
|
| Ruotsinkieli, "Meinathin ruottile minüa opétta pappa ja mamma, voivoi mie itkin"..... | Svenska språket
|
Ruotsinkieli
|
| Rupeus, "Jalmari se on ollu semmonen tüöhoukka, mutta sitä se onki nin masseintunnu, pilánut pahķn rupéuksensa". | Arbetesvillig (tar sig för)
|
Ruveta, Ryhtyä
|
| Rupi, "Rotuma. (Marja-Eriikan), äitivainan veli oli Pâvon muorilta oppinu, ette piti ottâ kolmesta paikasta masta multa ja sillä paina rupia. "Tai pian minä painan sillon ku kirkon ovét on auki, ja palkheila puháltâ". | Skorv
Helbrägdare
|
Rupi
|
| Rupitauti, "Jos lapsi on rupitauvissa se on otéttu pühänä ennen kirkonaika (kâârme) seinhän valķamhan, kusitteimesta vähän leikattu auki ja sitä se rasúa valķsi puukuphin. Sillä kärhménkûla ku voiteli ja siunasi se ruvét katķsit". Kainulasjärvi 1930. | Skorvsjukdom
Helbrägdare |
|
| Ruppana, "Ruppana: Vertä, suolaa, nisujauhoja vispathaan sakeaksi velliksi. Sitte kiehuvhaan maithoon tai vetheen lusikalla panhaan, ja kiehutethaan. Jos se on maithoon, se süähään, jos vetheen, se siitä liemestä tehhään kaste, voita tai kuuta. Lapin sana se on ja Sunnavainalta se on opittu". Tükkä tälä nämä´t lannan-lappalaiset tästä. Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Recept på blodmat
|
|
| Rusinavelli, "Krüünit ja rusinat ühtä aikaa vetheen, kiehutethaan. Nisujauhosuurus maithoon. Süöhään voin ja leivän kansa. Se on juhlaruokaa ja lapsivaimoin ruokaa. Küllä sitä´ arki aamunaki annethaan". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Russinvälling
|
|
| Ruskanaika, "Ruskanaikana linnut on piilossa, ja kalát on ettei ole hüvä´saaha, ja nautahärkä on vihásempi ruskanaikana". | Hösttid då bladen börjar få höstfärger. Fisken går i djupare ställen och ligger stilla. | |
| Ruskanpilhon, "Siikakala menee kun jännkäruska on piilhon eikä liiku. Se menee usein syvhin kuoppin ja mâkka sielä vikkonki. Ei sâ verkola sitä´sillon. | När myren börjar få höstfärger går fisken i djupa gropar och ligger stilla. Man får ej med nät dessa då. Denna tid kan vara upptill en vecka. | |
| Ruskenttunut, "Ruskehtunnu vaate se keitethään saipuaveessä ja hieroskelhaan". | Missfärgade kläder
|
|
| Ruskokettu, "Ristikettu ruskea, vaatan alu´sta musta ja sölkää pitkin musta risti, lavoilta poikki; se on kahén ruskoketú arvonen". | Korsräv
|
|
| Rutto, "Nopea, äkillinen". "..se tullé ruttoa kuolema jos on paljon kâtunu puita metissä". | Snabb
|
Nopea
|
| Ruuhi, "Sitte siinä (myllyn) vesijohķssa on tammi, ränni, ruuhi ruuherreijän läpí mülhüün, siiphiin johtaa veen". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (ker. 1931). | Del till mjölkvarn
|
|
| Ruuki (Pruuki), "Ei elä Lapissa maanpruukilla". | Jordbruk
|
Maanviljelys
|
| Ruuminarkku, "Jos se (Tina) tullé ninku rûhminarkun hâmu se tülle kuolema sille ihmiselle". | Kista
Varsel |
|
| Ruuminlauta, "Leveä lauta jolla vainaja oikastaan ja jolla hänet kannetaan ulos (käytetty taitomisiin). Tikuila ne otit hammastauuvin pois. Vishin ne on rumhinlauvasta ottanhét ne tikút". | Likbräda
Botade tandvärk |
|
| Ruumiinluu, "Rûmhinluista jauhoia jauhanhet ja pushin nitä panhet"(noidat). | Likben
|
|
| Ruuminpesu, "...kaiki ainaki on pestü (eikä ainoastaan autuaasti kuolleet vainajat), küllä uskottomatki ôrnathan kaikin puolin. Pesuvesi vidään pöhíkhön seki, ühtä mihin ei nitä jûri tuohon kartanolle kâta. Saippua heitethään pois. | Liktvätt
|
|
| Ruuminväki, "Se on jûri se
kalma joká haisé missä rûmis jo on. Ei se vahinkoa tehé eläville,
mutta ilkeä haiju ilmanki. Mutta jolleki se tekkę pahhâ, ilkeän
olénon. Mutta ei sitä kaikki tunnekaan".
"Jos ei ovéa piétä auki ku rûmis on ulķs kannettu, se jävät sihen huonot haltiat, ja püsüvät nin kauon kun mailma seisô. Küllä net on vasitut pesijät ja vâtittijat". "Ennen n. 50 v. sitten on juuri rummista viemään lähdettäessä tapettu lehmä tai lammas ettei vainaja mitään veisi mukanaan. Sitten vielä eri teurastus hautajaisiksi". Kompelusvaara 1932-34. |
Folket kring den döde
|
|
| Ruumis, "Se on käütettü ennen ku tämä lâvermangi hoito on tullu nin on kravattu hevķsen längistä kahvin ihviä ja sitä annetu sille saihrâle; se laksérautti. Lapsile on tehtü rüssänsaipuasta puikko ja sillä pühittü tarverreikä". | Kropp
Läkemedel för hård mage. |
Ruumis
|
| Ruumisreki, "...mutta kun
ruumis oli kirkkonmaalla nostettu reestä, piti reki kaataa ja varistaa
sieltä heinät tarkoin, ette kaikki ruumisväki jäisi pois".
"Se on prûkattu sanķa ette rûmisrekéä ei kaao vaikka olis kuinka pahá paikka. Mutta oli Petäiävâra Juhán Erkin poián reki katunut. Mutta sielä oli katama paikkaki, orávoiássa oli pantanu ja sielä se kâtoi". |
Likrissla (släde)
|
|
| Ruumissaari, "Saari, jossa
pidetään ruumista yli kesän. Semmoisissa paikoin mistä ei ole
ajotietä kirkolle. Niissä ja niiden lähettyvillä usein kummittelee.
Nin esim. Ala-Parakan Paulusaaressa: "Kalleki
kummituksia nähnü hauvan kautta suohran sen Annastina vainan
vishin se oli. Oli tullu ninku harmaia vâtet sihen tuohusloisthen toisele
puolen, hän oli tuohuksella Paulusâren kohássa tuossa
väülälä".
"Petti vainale sitte tuli Anteruksen Jussa tuovukselle varrâmhan ette antâ hälle rauhan. Hän oli pilkanu ennen (Jussa). Püssüä ku hän oli tahtonu ottâ nin se oli aina ollu sillä puolela (pyssyn ja Petin välissä) eikä sânu püssüä". Vittangi, Parakka 1932. |
Ö där liket förvarades över sommaren.
Ser syner vid likön.
|
|
| Ruuti (Kruuti), "(Haulikkonn pannaan). Mitála krûtit ja mitála haulit; sihen hülsün pantan puoleksi hauli ja puoleksi krütia. Sitte tulirauta jossa oli pikku rännü (kouru) täünä krûtia". | Krut
Mynningsladdad hagelbössa |
|
| Ruskaa | Rodnad på himlen | "Aamu ruskaa on merimihen tuska" |
| Ruto | Tät videskog vid bäckar och sjöar | |
| Ryittä, "Se on muuten kokķ hüvä mutta ku rüíttää se on pistokset". | Hostar | Yskiä |
| Rykimäaika | Brunsttid | Kiimaaika |
| Rykiä | Hosta | Yskiä |
| Ryssä (Rüssä) | Karjansk ryggsäcksköpman | Karjalainen laukkukauppias |
| Ryssänsaippua
|
Ryskt tvål. Kunde användas till allt, grå till färgen och fick köpas i fyrkantiga längder | |
| Ryssänyskä | Kikhosta | |
| Ryssänsuviyö, Ruottinsuvívüöt
ennen ja jälkhiin Tipurtiuksen (14/4) päivää, jos (ensimäisenä
suvéa se tullee lämmin kesä´".
"Rüssänsuvívüöt olí Markuksen päivän (25/4) kahén puolen, jos sillon olí pakkasta se oli 40 vüötä sen jälkhiin vielä pakkasta". |
Rysstönatt
Man kunde se hur vädret blev.
|
|
| Ryöttä | Sjabbig | Epäsiisti |
| Ryökälhet | Ondskefullt folk (Även en svordom) | |
| Ryyde | Just påbörjat isbildning | |
| Ryypönen, "Ülpeä lintu, houkka lintu;" mitä se tuotaki jumála loi?" | Gråsparv | Varpunen |
| Ryypätä, "Nauttia
väkijuomia. - "Kelpâkos hüvä? - "En mie olé prûkanu
rüpätä".
"Kallistuessaan otta vettä yli laidan (vené). |
Skåla
Båten tar in vatten. |
|
| Ryypönväli, "Hüvä talķ mutta pitkät rüpönvälit", sanķ entinen trenki. | Långt mellan suparna
|
|
| Ryöstä | Ta från en annan (Råna) | |
| Räme, Rämisko | Svårforcerad mark | |
| Rähistä | Föra oljud | |
| Räikä | Trasig, gör ingen nytta | |
| Räjähtää | Åskan mullrar (Även smäller) | Paukahtaa |
| Räkkötä | Kika in genom en springa | |
| Rämätä | Barngråt | |
| Räntä (sae), "Veden ja lumen sekainen sade". | Snöblandat regn | |
| Rääme | I ögonen | |
| Röppöna (Räppänä) | Rökhål i kåtan | |
| Röhkiä | Grymta | |
| Rökäs | Stensimppa, taggig småfisk | Kiiski |
| Römppä, "Vapaaviiko".
|
Sjunger och dansar. När pigor och drängars ledig vecka börjar. I början av veckan lönades tjänstefolket och det gjordes bokslut | |
| Röyhdellä | Rapa | Röyhtäistä |
| Saada, "Aika se on tehtü mutta nüt se on sen sânu" (sanu pieniä). | Få barn | |
| Saboa | Komma fram | |
| Sade (Sae), "Säsket ja mäkä´rät on oikhen viháiset sathen elä". "No jos tas koski jümisę se tullę hurja saét". | Regn
|
Sade
|
| Sahapukki | Sågbock | |
| Sakeli | Svordom | |
| Saaloa | Flåsa | Huohottaa |
| Saatoväki | Begravningsfölje | |
| Sairastaa, "Ja joká pitkhän sairasâ on piéttü vuothen alla ja takána kûsen ja kataian hakķia. Havķissa on hüvä´haiiu ja terfhellinen". | Drabbas av sjukdom
|
Sairaus,Kipeä
|
| Saijo, "Joenmaasa kasuva koivumettä". | Vid mindre bäck växande tät björkskog | |
| Saivo, "Kaksipohjainen järvi; se välhin antaa kaloja, välhin ei, riippuen siitä´onko haltia pyytäjälle suosio´llinen". "Poijakka on siinä toinen järvi joka on saivo, siinä on saari ja siinä kiví, ja sen kivén rakhoon net on vienheet tupákka ja väh´än mitä´ki entiset miehet lahjaksi, minun äijäfaari, Matin Heikki". "Ja ei sânu mithän puhúa, änelä kun nuotta vethin", vain viskuttelemalla ja vinkkaamaalla vain on saanu toisele puhua. Kerran olí kak´si ollu, vetä´nheet nuottaa ja toinen ei malttanukhan, äänsi että "Voi ilkeä mitä´kummittellee", kun ei apája alkanut tulla. - Noin se sanķi toinen ette "Jo sie Matti nüt, küllä nüt vain on sama jos lähemä pois varsin, ei tulé mithän ennää". No ei tullu. | Sjön som är i näckernas ägo. Klart vatten
och tros vara tvåbottnad.
|
Haltiojten järvi
|
| Saivovesi, "Hyvä pehmeä vesi kaivoissa tai järvissä, kelpaava sekä ruoka- ette pesuvedeksi: "Se on hüvä keitķn ja pükivęksi". | Bra mjukt vatten.
|
|
| Saita, "Tuothan Norjasta kuivattuna". | Sej (havsfisk) | |
| Saitta-Jaako, "Erään Saittajärvestä Tärännön pit. kotosin olevan, lentävän noidan nimi". "Saittajâko se paní lehmäkki lenthän taivasta müön Pelhoon". | Spåman
|
Noita
|
| Sakasti, "Kirkon sakaristo. "Ja
jalksikiöitä jotka tehthin, ne piti sakástissa kirkhon ottâ".
Svappavaara 12/9 1933. |
Sakristia
|
|
| Saksa, "Turu´llinan tuomari ja Sauvollinnan saksa". Kainulasjärvi 1935. | Tyskland
|
Saksa
|
| Salavuoteus, "Laiton avioyhteys. "Salávuothen sekkaitunu vaimo". "Salavuothessa tehtü lapsi". | Hor
|
|
| Salkheet, "Eikä nistä olé kûlunu paskâkhan, vaikka nile onki annettu salkhet" (metsälinnuista, joiden muka piti ennustaa kuolemaa, vaikka ne on ammuttu)". Parakka 3/1 1934. | Fåglar som kom med dödsbud.
|
|
| Sallia | Unna | Suoda |
| Salko | Används vid isfiske för att föra repet mellan två vakar | |
| Salmi
|
Udde
|
Kahta isompaa vettä, tavallisesti järveä, kapea vesipaikka |
| Saloa | Förstärka | |
| Saaloa | Flåsa | Huohottaa, Läähättää |
| Salvaa (Salu), "Salvettu on se elläin joká otéthan nuoila kolkinpuila elí salvinpuila, kolkathan ja salvethan, salu´se on hevo´nen ja jaara, myös salvikko, mutta ruuna se on leikattu elí kuohittu". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Kastrera. Förut fanns särskilda män som bet i
renens könsorgan så att de blev kastrerade
|
Kouhia
|
| Salvo | Timmerknut | |
| Salvo, "Korvamerkki". Enontekiö, Erkki Tiesmaa 15/9 1937. | Öronmärke
|
|
| Salpa hengen | Andnöd, Andfått | |
| Sammaltaa, "Küllä se nüt kuolé piiain, kieliki jo sammalsi". | Tala osammanhängande (otydligt) | |
| Sammaltaa, "Sammalttu ne on saunan seinävarát; sammal panthiin hirren selkhään ja lüöthiin toinen hirsi pääle". | Mossa
|
Sammal
|
| Samea | Oklar tex. vatten | |
| Sana, (Kirkon oveen piti) "Kerrala lüä ja sanát sanuá" (manalaisia vastaan) | Ord (hålla vålnader borta)
|
Sana
|
| Sanka; "Astian sanka". | Bygel | Sanka |
| Sanoa, "Eikä pütömies tahķ sanķa, mit´én isķn sâliksen hän on sânu". | Fångstmannen vill inte säga hur mycket han har fått | Sanoa |
| Sanoma, "Jos misssä kaksi tikkua mennę risthin, se tullę kuolhén sanķma, sieltä minnes se pitin nokka näüttä". "Puhúmattomat lapset jos kattovat jalkain välistä, se tulle sieltä kuolhén sanķma". | Nyhet
Bådar dödsbud
|
Uutinen
|
| Sapilaat | Två störar som det bärs hö med ( 2 pers.) | Kaksi seivästä millä kannetaan heinää |
| Sapara, "Piiskanen eli sapára, siinä on paljon kuuta". Muonio, Kätkäsuvanto 1939 (1929). | Svansstump
|
|
| Sapékas, "Se on sapékas, se on nin sinnikäs, sitä se tullę koira" (kehui isäntä hirvikoiran pentua). | Uthållig
|
Kestävä, Sitkeä
|
| Saavi | Ämbar av trä | |
| Sarka | Jordlott | |
| Sata olla | Det kan vara så | |
| Satakielinen, "Sinirinta, matkii useita muita lintuja". | Blåhake? Liten fågel som sjunger natt och dag | |
| Sateniili | Regnmoln | Satenpilvi |
| Sati, "No ei se mithään tekís satí säitä olís (heinänteon myöhästyminen). | Om (bara)
|
Jos
|
| Satilainen | Dåligt gjort. Håller inte | |
| Saukko | Utter | |
| Saukko | Fiskeanordning vid älvfiske efter bl.a. harr | |
| Sauma, "Veneen osa laitain sekä laitain ja pohjan kuin myös laitain ja partaan liitämäkohta (samoin hankain ja partaan); tehdään tervalla, triivillä ja nauloilla". | Fog, Skarv (mellan två bräder)
|
Sauma
|
| Saura, "Osat: Pohjapuu maassa.
Sangat pystyssä pohjapuussa olevissa reijssä".
Kaksi eri lajia: Talvisaura, jossa heinät säilutetään talveksi. Kuivosaura, ns. talássaura jossa heiniä kuivataan. Muonio, Kätäsuanto, kes. 1929. |
Höstack (uppstaplat hö) Förvaringsplats för
hö.
|
Heinäsuova (Heinäamua) Heinän säilytyspaikka
|
| Saura | Uthållig | Kestävä, Sitkeä |
| Sauvoa, "Kuljettaa venettä sauvoimella pohjasta lykkien, kun matalan tai virtaisen veden vuoksi ei voi soutaa. Veneesä on perä´telio iossa sauvoissa seisothan". | Stakare som driver båten motströms
|
Sauvoa
|
| Sauvoinpuu, "Sauvomissa se häätüü laskea rantaa müöten, jos on paha kurkio; huonot laskumiehet ei tohtinheek ku savoissa laskea". | Båtstake gjort av smalvuxet gran
|
|
| Savolainen, "Villuri sôi lampurin pellon paránuksen pältä lehmän näkémän takkâ", sanķ Sauvolainen karvari Monselvassa sillon ku Erkki (Jalokorva, 77 v.) seittemäntoista vuotiâna oli Noriassa käümässä". Täräntö Kk 1929. | Kommer från Savolax
|
"se on konna ja kavala ihminen" (Veitkka
ja viisas)
|
| Saavi, "Iso kaksikorvainen puinen vesiastia." | Stor träbehållare (ämbar) | Kulho |
| Saverikko, "Aisaa reen jalakseen yhditävä rautakoukku tai vitsasilmus. Luokkaisoissa savirikķt". Kainulasjärvi 30/9 1938. | Del till draganordning för släde
|
|
| Savirikko, "Ja vaikka sen kielen saataa nin jokku sanát siinä aina on niinku savirikot tielä, niitä ei voi väistää ei milhään" (sanoi mäen Levi ruotsin puhumisestaan). | Tjälskador på väg
|
|
| Savihäkä, "Ios on usi mûri (pirtin uuni) sâpi savihäkkä pähän". | Bli påverkad av nymurat ugn | |
| Savipiippu, "Halpa tupakká. Savipippu ilkeä sûssa pittä, savut nilä sai, se ku niltä rüssiltä ostethin, tünnürittäin nitä tâs kauppamiehilä oli". Kompelusvaara 14/8 1937. | Pipa
|
Piippu
|
| Savu, "Sääskien
karkoittamiskeino: Panemalla märkää sammalturvetta nuotiotulen
peitteeksi saadaan aikaan sakea savu, jonka suojassa porot piileksivät
sääskiltä. Outalappalaiset käyttävät tätä keinoa poroja
lypsettäviksi kootessaan".
"On piéttü savua navétassaki, niinku muurin perústa ollu navétan nurkassa, tai astiassa. Ja ulkonaki tarhaassa, lüpsettü savula, kolmestekki päivässä lehmät tulheet sauvule". |
Rök
|
Savu
|
| Savupirtti, "On küllä ollu savupirtti Hannun talķssa, mutta haiķtettu se on jo ainaki sata´vuotta aikâ. Eikä ollu klasia ühthän mutta vähäset ikkunat seinässä ja lauvat sinä pienain välissä lükättü", sanoo Iisko. Kainulasjärvi 1932-34. | Rökpörte
|
|
| Savustaa, "Pitää savussa (Pyytömihen). "Se hätü koriata vâthęnsa, savusta..(ette ihmisen haju häviää). "Ja rauvakki pittä savusta" (ketunrauvat). | Röka
|
Savustaa
|
| Savutarha, "Lehmille yöksi tehty aitaus, tav. navetan takana, jossa paloi sääskisavu" (myös. Lehmätarha). | Rök som myggskydd
|
|
| Sati | Om (kanske) | Jos |
| Savimaa | Vattenhaltig jord | |
| Savoin | Stör som man stakar (driver) upp båten i tex. en fors | Seiväs, Riuku
|
| Sees, "Taivas on sekheessä, on sees. Lännelä näkküü vinkka, nüt se tullee pouta" (kun taivaanrannalta käsin selkenee). | Klart väder
|
Kirkas, Selvä, Selkeä
|
| Seeteri (Saateri), "Livä kirosana: (Vaaran Heikki haki tuomenlehtitupakan savun ohjaamana tyttöjä auttoniityltä, hoki itseseen): "Nitä kärpäsen suolia, kalán suolia, kärpäsen ęvät, sęterin ęvät!" (tyttöjen nimi, kummankin oli Eeva). | Mildare svordom
|
|
| Selvä, "Valveiia oleva, uneton, esim. aamulla herättyä". "Hän selvilä silmilä kattô, ja välhin tuli sisä´le semmonen väkitohû ja haiiu, net kuolhęt, ihmisen hâmussa". | Klar
|
Selvä
|
| Sentähden, "Vaikka olis kuinkaki köühä kun se on sentähén kaikin puolin ihminen". Enontekiö 1914-25 L. I. Itkonen. | Ändå (trots detta)
|
Kuitenkin
|
| Seppä, "Viläpä hilloja, nitä se karhu süöpi ninku ihminen ja vielä sepémästi" Jukkasjärvi 14/6 1935. | Duktig
|
Etevä, Taitava
|
| Sevä, "Kantaa hyvin sivakka miestä. Lauhemasta satánu sydäntalven lumi, joka on pakkautunut niin lujaan, että kantaa ihmisenkin (Ei siis hanki, joka on vain pinalta kylmettynyt kovaksi). Välistä se on ohuessaki luméssa sevä, vuoman rannoisa eténki". | Skare (som bär en som går på skidor)
|
Hankikanto
|
| Seipi,"Särjen ja säynäjän näköinen kala muttei ole punaisia silmiä, ruumiiltaan pyörevämpi ja suippevampi". | Fisk (mörtsort)
|
|
| Seisoa, "Joutilas se on joká
pitkhään seisoo (ummessa), sillä saapi olla heikkoki ruoka".
"Semmonen lehmä joká seisô pitkhän, seisô puoliaikâ (kadotta maitonsa tiineyden ajaksi), se on huono, se alka ehtümhän varsin ku vasikka alkâ elämhän". Verensulkusanoista: "Seisos sie veri punánen, seisopa se Punánen Meriki ku Môses löi sauvalansa". |
Står
Blodstämmare
|
Seisoa
|
| Sekainen, "Juorosekainen, Kathénsekainen, Huorasekainen". | Blandning (anlag)
|
Sekainen
|
| Sekaleipä, "Kahdesta tai useammasta viljalajista leivottu leipä, tai myös katovuosien jäkälällä, oljilla lisätty leipä". | Bröd (blandat med lav)
|
|
| Selittää, "Ku on päätä
särkenü ni kuumala väkévällä kahvila sitä on selítettü, kaattu
hiüsten pääle ja pühíttü. Ja külmälä veelä kansa".
"Fräkäüstä (tervankusen poistamista tynnyreistä) ei sât tehhä ainakhan ennen kolmea vuorokautta ette se kerkiä selitä kusi". |
Klarnar
Recept för huvudvärk
Restprodukt vid tjärbränning |
Selittää
|
| Selitä, "Anta-äijä, Anta sokni, se tuli tunturista, se vain saatto suomea, mutta vaimo ei vain selínü suomessa, Mari". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Tala (prata)
|
Puhua
|
| Selkä, "Ja tüömies on parémpi jolla on pitkä selkä ja lühüet jalát". | Rygg | Selkä |
| Seula, "Seulanpohjaa on ennen tehtü lehmän tuuminahásta, siihen pisteltü reikiä naskalilla, ja sitte kerí haavasta. Se olí tivís seula se". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Sikt, Såll (anordning med hål i).
|
Seula
|
| Seulaset, "Iän taihvaala se on aaronin sauva, siinä 3 tähteä, punásia ja kirkhaita. Mooseksen sauva, 3, pienempi. Seuhlaiset: Ilmaa niistä tutkithaan, süüsvuoesta kattothiin kellon aikaa niistä, päivän perässä net kulkevat". | Rund stjärnformat därifrån man kunde läsa
tiden på dygnet och hur kommande väder blir.
|
Tähtikoko
|
| Seurakunta, "Kristittyjen yhteus; tällä: Læstadiolaisten, vieläpä vain vanhemman suunan; toiset ovat eriseuraisia". | Församling (tros)
|
Seurakunta
|
| Seurat | Andlig möte, Samling | Kokous |
| Sianvilla, Entinen laulu: "Mamma se hakí tüttöänsä ja saunan laválta löüsi, hei illalla olén laulellu ja saunan laválta löüsi. K---- oli k--- kourassa ku sián villaköüsi, hei illalla olén laulellu ku siánvillaköusi". | Grisens ull
|
Sianvilla
|
| Sielu, "Kuolematon sielu se on joká ihmisellä, se sé kerran ühtü vielä rûmhissen, se on vain käsittämätön missä net nüt ôn. Se on se ęsvastaus, ei elläimellä sitä´olé". | Själ
|
Sielu
|
| Siemen, "Siemen: Se on jollaaki niin herkk siemenen vuoto, ülö´n äkänen ettei se sa sille vaimoihmiselle mithän, ei sa tiihneeksi. Jollaki se on siemen vuotamassa ühtä koska". | Frö
|
Siemen
|
| Siepakka, "Poron koipinahasta tehty paulakengän tapainen jalkine". | Renskinns pälsskor som snöres fast med band. | |
| Sieppura, "Karhunnahasta valmistettu irtonainen miehen kauluri, turkin päälä pidettävä". Muonio, Kätkäsuanto, Jukkasjärvi 1929. | Av björnskinn gjort pälskrage (halsduk)
|
Kaulahuivi
|
| Siestin, "Teljoa kannattava, keskipohjasta irrallaan (kohollaan) oleva kaari veneessä". | Träbåtsdel
|
|
| Sihveli | Skyffel (sop) | Kola |
| Sija | Plats | Paikka |
| Siika, "Yleinen ja parhaana
pidetty kala. Sikâ püethän ümpäri vuoen seisovilla selkäverkoila ja
kesälä vęthän nuotta ja süksülä. Kahéksanessa kûssa se parás on,
liháva, ja küllä se on keväläki välistä liháva. Kevälät ku
aukenevat vęt, ja ku on pikkusen sulá, se prûka rantaántua sika.."
Se nedan sikens olika benämningar. |
Sik
|
Siika
|
| Sikiät | Barn | Lapsia |
| Sila | Klen, Mager | |
| Silkosi | Halkade | Liukkaus |
| Siili, "Myllyn osa: Päällys kiven silmän ympärille tehtyyn syvennykseen, upotettu, reiällinen rauta; tämän reikään vastaa aluskiven läpi tuleva väkirauta; tämä taas tukin välityksellä, pyörittä päälyskiveä liikkumattoman aluskiven päälä. Sili rautá keskeltä hoikka. Minkä verran tahto varistust (mittaiseksi jauhon putoamistiheyden), sen jälkhin se nostethin tai laskethin siliä" (sammakkopenkin avulla). | Sil
Stenmjölkvarn vid fors
|
Siili
|
| Siiliä, "Mie siilin maitoa ku mie otan kretta siitä päältä. Ei sitä juuri kuorimiseksi sanota. Päästämistä on taas se ku fiili otethaan niistä happamista putuistä; fiiliputut on vielä päästämättä; sitte se on piimäputtu kun se on päästettu". | Sila mjölken
Filtillverkning
|
Siiliä
|
| Siiltyä, "Jos kala vähän aikaa istuu ja siiltüü, tai verkossa rieppaa ja siiltüü, sei taurua ennää". | Fisken blir dålig om man låter den hänga i näten för länge. | |
| Siiepata, "Jukkasjärven poiát tulhęt ja siepanhęt sen sieltä ulķs (mihen tuvasta). | Plötsligt ta fast
|
|
| Siivo | Snäll/skötsam | Huolellinen |
| Siivosti | Vara tyst, stilla | Hiljain |
| Sija, "Köpeli, Vettaslaisten (Vettasjärven kylän asukkaiden) kirķus, perkelhen sijasta". | Ställe (i stället för)
|
Sijaan
|
| Sinkilö
|
Märlor (Bygelformade fästanordningar till tex. stängsel | |
| Sika, "Sikķja on nouttu kontissa kantamalla Hakásesta huutavina porsaina. Süötettü korkeinthaan üksi ülí talven. Ensin maijola, kurnaalila, sitte heinilä, jauhoila, potaatila, ruokalopuila. 7-8 kuun vanhana tapéttu". | Gris
|
Porsas
|
| Sikiö | Barn | Lapsi |
| Siljo, "...on süksulä pilánhet jo kaikki mât siljuksi kaivanhet". | Nedtrampat och avbetat mark | |
| Silkihuivi, "Naisen paras päähine; sen sai tyttö päästyään ripille, kirkonperhän. Musta, ripsuinen. Mutta silkkihuivit ne ennen olit, ja kihérät fransut, kirkkohuivina ja vihkihuivina kihlasilkit, oli mustia ja monénfärisiä". | Sjalett el. Schalett
|
Silkihuivi
|
| Silkoa | Halka | Likastua |
| Silmitķn, "Silmiä vailla oleva....."julmat silmittömät raukat jûri molémat vuosikümmeniä aikâ kuolhet" (haudķistaan nouseet rummiit). | Utan ögon
|
|
| Silmus, "Kahta pikku haarukkaa vasten sitte se silmuksen mukka /hankaassa/, ja siitä vennüü sitte alle se silmus". | Snara
|
Ansa, Pyydys
|
| Silmä, "Mikä üks? -
Üks silmä pirúla. - Mikä kaks? - Kaks silmä ihmisellä".
"Pimä mie sille panin silmhin Matiaksele" (nukutettavalle lapselle). "Kun kaikki 6 nuottaa on odottamassa apajalla, vedetään vuoron perään. Jolla on "kuiva silmä", se lähtee ensinnä (se joka on ensiksi tullut paikalle klo 18, kun vuoro vaihtuu ruotsalaisten ja suomalaisten välillä). Muut siinä järjestyksessä "kuin ovat tulleet apajalle". |
Öga
Notdragningen skiftades i turordning mellan svenska och finska sidan.
|
Silmä
|
| Silmällensä, "Ja silmälensä olí pitä´nhet hauvata sen, ja riethan nimélä hauvata, sitte se püsüi". Parakka 1939 (1932). | Framstupa
|
Päistikka, Nenälleen
|
| Silmá, "Myllykiven reikä (Hárkinmyllyssä). Pälisen kivén silmä isķmpi siliä, noin tęfain kokķnen". Masunti 14/6 1937. | Hål i Kvarnstenen
|
Reikä, Kuoppa
|
| Silmäinen (Laiskan), "On ku tontan silmäinen, se oli tontta pannu ennen räätälille silhmäisen ja niin pitkän ette räätälin pití hüpä´tä katķle vetä´mhään". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Betydelse av den som är lat
|
|
| Silmämuna, "Knallipüssü ihmisten surma, mení silmämuna halki, knallit suittusit ulôs ja pirskosit silmän, olit huonot lukút püssüssä". | Ögonglob
|
|
| Silmänkääntäjä, Temppuilija, ihmemies. "Silmänkäntäiä tällä üksi ruottalainen, ja nitä konstia teki. Sormusta rihmassa piätüttü ja kaķtutti. Ja Iskoa pähän ampu. Ja sanķthin ette se soitta panûrämä, mutta se oli särkenü". | Trollkonstnär
|
|
| Silmänräpäys | Ögonblickligen | Heti paikalla |
| Silmävoide, "Lestâtiuksen postilasta se oli lukénu ette kaláa sappi on silmävoijetta". Kompelusvaara 1931. | Ögonsalva
|
|
| Sinnitellä | Hålla ut, Envisas | Itsepäinen |
| Sipistä, "Tulírauvala se Jouni Puotnakka piirtel koskemaa ja sipisi, se sanķthiin kattomiseksi, sillä se paránti". | Mumla
Helbrägdare |
Mumista
|
| Sirppi | Skära | Sirppi |
| Sitoa, Mytol. merkitys: (Manalaiset päästäjän) "Pittä ensin koiiukhon sitôa valkealla rullalangala pensikhon". | Snöra fast
|
Nyörittää, Sitoa
|
| Situkka, "Sián sitúkka, lamphaan latúkka, koiran kukkula - huomena tämķn terve". | Helbrägda ramsa
|
|
| Sitten, "Se oli (kuollut noita) sitte kantanu ämpärillä hevķselle vettä talhin". "Ja se oli tullu sitte kamárhin illala". "Se oli tullut sitte se muori proástin tüöt". | Sedan
Går igen
|
Sitten, Sen jälkeen
|
| Siukka | Sjuk | Sairas |
| Siukkatupa, "Eihään Iiskokhaan joutunu siukkatuválle, metésiinillä vain hoitava". | Sjukstuga
|
Sairastupa
|
| Siula | Nätets (notens) början eller slut | |
| Siunata, (Painajaiselta suojaksi
kun tehdään taikaa) siunathan: "Jęsus siunakhon minún lehmäni!
"Mene ulķs painhainen pahķlainen!" "Mâhiainen
mânalainen, pühän piltin kuninkas, anna mâta rauhassa, lemmettä
levä´tä, minut luontokappalhenni".
Tämä on ollut tapana tehdä mitä moninaisimmissä taioissa. Kuten ristiä lehmän selkään piirettäessä (painajaista vastaan), ovista kuljettaessa, kastamattoman lapsen aivastaessa niinikään. Mustakaisa vaina, Levin isän äiti, Jounin äiti joká oli lühémällä, ku sitä aina aléthin köpelöittemhän, se pirsi kepilä ristin lâttihan ovi sûhun, siunasi ja posmitti ja sülki: "Thüi jęsus siunakhon! "Älä tulés sisä´le mailman pämies!" |
Välsigna
|
Siunata
|
| Sisnakkat, "Äijäfaarin isä´lä nolít sisnahousut aina kesä´lä". | Benskydd av renskinn (utan hår) | Karvattomasta nahasta tehdyt säärystimet |
| Sivakkat, "Kun hanki tuli nin (sivákkamiehet) hihátit ja ammuit"...(peuroja, entisaikaan). | Skidor
Skidade och jagade vildren förut vid skare. |
Sukset
|
| Sivakkasauva, "Sivakkasauvan on olla korvhán tällä. Karhun pütöjillä ei olé ollut ku üksi sulkapikki putkessa, hänen nimi keihäs oikein. Somman keri kännethän kojjusta; vastukhęna somman nahát. Alápässä sauvâ putki ja korvasta kinni". | Skidstav
|
Suksisauva
|
| Sivuaisa, "Reen jalaksiin, sivuille kiinnitettävä aisa. Siivuaisat net on rekiaisat, savirikoissa (kinni)". | Draganordning för släde
|
|
| Sivuitse, "On suolattu linnun lihaa miethoon suolaan. Se oli luinensa suolassa. Eihän se ole linnun "kurento" niin suuri. Kyllä sitä vähän "raajottiin" ossiin, mutta ei luita otettu pois. Eipä se tainnu paljon siutti joulusta riittää". | Insaltning av sjöfågel
|
|
| Slöijá, "Morsiamella krûnu ja slöiiä, ülhesimillä, ei puntila (talonpojilla), ja ku se ei olé neitsüennän nin ei slöiiâ". | Slöja och krona (ej för den som tidigare varit gift eller sambo) | Huntu
|
| Soida, "Jos korva soi: "Se tietää kuolheen sanķmaa. Jos niinku kirkonkellot, se on kuká tahánsa. Jos oikheen lumheuttaa, se on kaivattu kuollut. Vasémpi vaimoa, oikea miestä". | Ringer (i öronen)
Kommer med dödsbud. |
Soitta
|
| Soitta | Spelar | Pelata |
| Sokerimaito, "Sairaan ruoka: Sokerilla maustettu, keitetty maito. "Lapsivaimoile on ollu..vanhâsta siráppivelli tai sokkerimaito". | Socker mjölk (sötmjölk)
|
|
| Sokkopaarma, "Sokkoparma pieni, hevķsissa enípäin musta. lentää ku sokkopaarma ja kaataa kaikki ja süöküä". | Insekt (mindre humla)
|
Pinenpi kiimalainen
|
| Sola | Sula | Pohja |
| Solmi | Knut | Solmu |
| Solmi, "Se lehmä saattas kantaa ensi annostaki vaikka se härkii. Ku se kaks viikkoa jälkhiin tullee, sen ensi kerran jälkhiin, se sanķthaan ettei se olé härissä ku solmila. Sille sillon kuitenki annethaan, se häätüü antaa varáksi, jos se ei olís tiine. Taválisesti se on aina kolmen viikon häríssä, muuten". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Brunst på nytt
|
|
| Sotka, "Se munni ûhun. Pyydetään ampumalla keväisin". | Knipa | Telkkä |
| Sotkea, "Siinä taikinakaukalossa sekķtethaan käsílä jästiä niihin kuifhiin jauhhoin. Vettä panhaan vähä´n kertaa ja sotkethaan käsilä niinkauvon ette se ei tartu kässiin". | Blanda (göra deg)
|
Sekoittaa
|
| Soma | Trevlig | Mukava |
| Sonta | Gödsel | Lannoite, Lanta |
| Sontakärpänen, "Sontakärpänen se on lehmän sonnassa kes´älä, keltanen se on, isķki". | Gödselfluga
|
|
| Somaton | Opassande | Sopimaton |
| Sompasauva | Skidstav | |
| Soopa, "Soopan keitto se oli ennen käütänölistä. Navétan pikkupaassa met keitimä hirvenkonttia. Sitte heitimä kontit virttakellarhiin. Tehimä nelíkossa lipéätä ja panima pathaan ja keitimä. Sitte paníma lehmänämpärhiin hüütümhän, lammaslääthiin. Ei sekhään saa kuohua kun se kihuu. Küllä soopaa käütettü saunassa ja kasuvillekki, soopakiulussa sitä oli. Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Såpa
|
Suopa
|
| Sopuli," Poromiesten kiusa, koska porot ajavat takaa sopulilaumaa ja syövät niitä eivätkä välitä paimennuksesta mitään. Laihtû se sillonki kovin". | Fjällämmel
|
Lehtimies
|
| Sormi, Nämät net on: Peukapukki, suomen sukki, lankamälli, kultatralli ja pikkulilli". | Finger
|
Sormi
|
| Sortti, "Vesilintu: Sorttia
ja merläistä narrathan vihétämällä (tulemaan pyssynkantamiin). Ei
kaikesti tulé. Ja musta lakkia heiluttâ sortile penssân tâkkâ. Se on
hüvin karski lintu ja arka, kun on külmä ilma ja tûli. Mutta
tüvénellä ja lauhala sitä sâpi kohta vierhęn tulla. Tukkasortti on
paljôn pienempi, ja se tukka erķtta".
1. Heinäsortti. 2. Kulķsortti (joka kulhon munni). 3. Hankisortti. 4. Tukkasortti (pitkät höyhenet pääsä). |
Vigg (Havsjöfågel)
|
Tukkasotka
|
| Sose | Isblandat vatten | |
| Soukolo, "Takamaa, perukka. "Küllä se on jo soukoloa Täräntö (Vitankiin verrattuna) aivan süriämailmâ". (mutta Täräntöláiset työntävät saman arvonimen oman kylänsä kohdalta aina idämmäksi Korpilompololle). Jukkasjärvi 12/9 1933. | Avlägsen
|
Kaukainen
|
| Suljut | Fisktarmar, efter rensning | Kalan sisälmykset |
| Sulju | Fiskens slemmiga skyddshinna | |
| Suppu | Kart. Om tex. omogna hjortron | |
| Suoando (Suoanto) | Sel (lugnt vatten i älven) | Tyyni (vesi) |
| Suojusta | Gömsle vid tex. sjöfågeljakt gjort av ris. | |
| Suokulainen
|
Brushane. Hannarna har under våren olika färgade kragar. | |
| Suopunki | Lasso | Silmukkapäinen ohut köysi |
| Suopata kini | Fånga renen med lasso | |
| Suokeri
|
Svåger. Makes eller makas bror; systers man. | Lanko
|
| Suoninuora | Sentråd | Jänne |
| Suopa (Sopa)
|
Såpa som tillverkades genom att koka det fettet från magen som ej kunde användas till mat. | Suopa
|
| Suorasta | Rycka | Kiskaista, Repäistä |
| Soutaja, "Airojén hoitaja veneessä, keulapuolella nenäteliola. Koskéa laskettaessa on perämies, joka määrää miten soutajan on soudettava. Kun tottunut koskimies on soutajana, niin hän voi jo itse nähdä perämiehen liikkeistä mitä on tehtävä". Nuottaveneen soutaja on puittio. | Rorsman
|
Soutaa
|
| Suova (Suora) | Uthållig | Kestävä, Sitkeä |
| Suikko, "Suoninuoraa se tehthiin, ensiksi se pieksethiin semmosenna ku net olít ulkoilmassa kuivatut, kirvespohjala tai vasáralla. Sitte se sormila sen paní suikhoon / repi suikaleiksi /". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Fördela (ta isär)
|
|
| Suimo, "Tahrata märäksi, limaseksi". "Olí se maékki hüvä´kalá mutta suimô parran, sanoi Rüssä". | Maträtt (soppa)
|
|
| Suisto, "Suisto se on monhenki laihin. Nuokki reisiverkot on suistona, tai taas tavalinen verkko lanhan". | Stängsel som leder djuret (fisken) i önskat riktning. | |
| Suitimhet (Suitset) | Tömmar | Ohjas |
| Suittaa, "Küllä vain net suittavat heinän tehhä sen vertaselle karjale". "Küllä mie en kauvon suita laittaa ruokaa tuolle miestokale". | Klara av
|
Selviytyä, Kyetä
|
| Suivastua, "Kylläästyä, Tympäästyä". Enontekiö L. I. Itkonen 1914-25. | Få nog (tappa lusten)
|
Kyllästyä
|
| Sujua, (Piru tuli tupaan): "Ja nin pitkä ette ovésta ku tuli nin päki suiiu puolilâttihan ninku luokka". | Böja
|
Taivuttaa
|
| Suku, "...se Lassi
raukka tuosta Pertun sukuá vimenen.." "Saittaiâko
sitte Saittaiärvestä (n. pr. Korpilompolon pit.) se oli nile
sukúa" (Lahna-Heikille ja Paharovan Juhanille).
Kainulasjärvi 1932-34.
"Tämä Kemitten suku´se on suomenKemistä. Antti Kemi se onki Lovikassa asunu ensimäinen". Masunti 17/8 1936. "Huru´n suku´, sitäö net on pölänhęt" (nuoret naimisiin aikoessan kiertäneet). Vittangi, Parakka 1932. "Ja tuo Pinkin (Pinki) suku´on tältä kuollu kokķnhans, Kristina vaina oli vimenen"....."ja ei ühthän verisukúlaista ollut sâttamassa ulķs (vainajaa kuolinhuoneesta), üksi sitte tuli mâhan sâttamhan"...."Ei se oles sikhâa iok on sukhûn". Kompelusvaara 1932-34. |
Släkt
|
Suku
|
| Sukukanta, "Isän puolelta Lehķn ja äitin puolelta Lauri Heikin sukúkantá met oléma, Vaskivuoresta äitin ja sitä lapin Pieiistä isän". "Kumpiko on sukúlaisempi: " isän äitin kummin kaima vai velien vaimon anķppimuori?" Kompelusvaara 29/7 1937. | Släktanor
|
|
| Sula, "Jäätön paikka vedesä, esim. virran vuoksi. (Linnut keväällä) tulévat rantaporheile, istuvat näissä sulissa ja helppo pytä". | Vak
|
Avanto
|
| Sulaa, "Näüttää niin kaválalle ja niin kavalisti kattoo toista, mielheisisti, sulávat silmät". | Smältande vackra ögonkast (spjuveraktig) | Sulattaa
|
| Sulaamakaltti, "Palķkorvassa se oli masúnti, jossa sulátethin (rautaa). Rauta limphuin suláthin ja tavķthin. Sulámakaltit olit męteriä pitkät ja puoli leveät ja tulthin ûnista ulķs semmoshén lôfhân. Sillon ku se Rüpeis hütühän se leikothin semmosella rauvala, ette üks mies jakso likutta. Sitte viethin Könnäsen hamárhân...vasára aina lüöi sihen kalthin". | Masugn
|
|
| Suleva, "Ja oli ninsuléva se vaimoihminen ette kaikki se vei mukhansa". Jukkasjärvi 12/9 1933. | Framåt (tog med sig allt)
|
|
| Sulistella, "Koetta olla mieleksi: "Vinsan Jussi sano ette Kompelusvâralaisekki ne vain sulistelevat papin kansa enémän ku kristitun ihmisen on hüvä". Kompelusvaara 1931. | Gör sig till
|
|
| Sumeta | Sikten börjar bli dålig | |
| Summia
|
Göra det på en "höft". Påstående utan förankring | |
| Summikauppa, "Viis häkkiä se räknäthään lehmäle talveksi, kümmenen hevķselle. Lamphaile annethaan summikauppaa". | Beräcknat förbrukning av hömängd för
vintern för olika nötkreatur.
|
|
| Summpu
|
Kaffesump. Kunde återanvändas två eller tre gånger förut. | |
| Sunile | Omkring | |
| Suonitella | Beräkna | Laskea, Laskelmoida |
| Suisto | Stängsel som leder till gärdet | |
| Suittaa | Förmå | Kyetä, Voida |
| "Suola se jalan massa pitää" | "Salt håller foten på marken" | |
| Suomen mies
|
Användes förut av Tornioborna som benämning
på dem som kom längre bortifrån i Finland. Även efter fredslutet 1809,
räknade Tornioborna sig länge som under svenskt herravälde
tillhörande.
A. V. Koskimies SKS oy Tornio 1880.
|
|
| Suomalainen, Suomesta kotoisin oleva ihminen tai eláin. "Suomalaiset ku tälä neulovat net sârnâvat sitä´ompelemista" (puhuvat o:sta). | Person som kommer från Finland.
|
Suomalainen
|
| Suomenveri, "Suomenveri on nin râka se ei pölkä manálaisia, mutta jollaki se on luonnossa" (pelko). | Finskt blod
|
Suomenveri
|
| Suomusta | Fjälla (fisken) | |
| Suonenveto | Sendrag | |
| Suoni, "Krekun äiiä Erkhekilä ennen (luki suonen lukuia, ks. surkahtaa)...ja sitoi sen rikķrihmala (muistaa Selma yhtä miestä parannetun, kun oli suoni mennyt sijaltansa). | Sena
|
Jänne
|
| Suoninuora, "Pokkalihát
ku on ratkottu ia sitte vęttü suonet, jäsénen kohásta se on
matkhâna pantu, käélä otétân ja toisela vęthän tai polvén takkâ,
üläpästä se on irti, ia alápä veittelä. Ne suonet ku on porķsta
vęttü se on kuntura. Ei nitä olé ennä suonen punķiia. Suoninuorâ se
tehthin, ensiksi se pieksethin semmosenna ku net olit ulkoilmassa kuivatut,
kirvespohjala tai vasáralla. Sitte se sormila sen pani suikhôn (repi
suikaleiksi). Sitte se hamphaitten välissä kisko net, ühén kerta, nin
pitkäksi kun se nuora piti olla, ei se üksi rittänü, se litti sitte ja
kieritti polvea vastan.
Kieritti se mûnki, toisela käélä, ia toisessa oli sitte, sihen se kiersi sen välhiin. Sitte ku olit kaikki nuorat, se pani aina ühén mukále ja kiersi, kaksseiseksi ja poskele vielä kiersi, oikealle. Sitte kokķ kuntura kun oli, se pani mukále ja palmikoitti, löüsän titenki. Sitä sitte kun veti sen sai varsin nuoran. Vielä sihen tehthin sukhainen pähän. Sitä ittestä sillä neulothin suoninuorala kaikkea nahkâ: Kinthaita, kenkiä, roukoia ia mitä. Se oli suonen punķmista tuo. Tolppa kuntura se oli palkkâ Sunna vainala. Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931) |
Sentråd (tillverkning)
|
|
| Suvi | Tö | Suoja |
| Suora, "Koskea sauvottaessa
perämies työntää ylös samala pitäén huolta, että vene on suorana
virtaa vastaan".
"Ja monta kertâ net on suoria suruttomia palion rehélisempiä ku nuot kristitüt". |
Rak (hålla båten rakt mot strömmen)
Ärligare
|
Suora
|
| Suorasärinen, Kuollut: "Io se on Mikúki iou tullut suorasäristen ioukhôn". | Rak benat (avliden)
|
|
| Suosku, "Kaloista suolaveteen erottuva kiinteä aine: Sisämyksen osia, roskaa, rahnaa, suomuja jms. "Meän Hilta sen suoskun pesi pois ja pani ûven liepeän suolavén". | Restprodukter efter fisk vid saltning.
|
|
| Suostuella, "Pikkuéva se omálta äitivainalta sai nitä. Se neuvo hevķsia suostuttelemhân: Kuin tullé ûsi hevķnen talhôn nin ette se püssü laitumilla, se pittä ottâ ja kulietta makiven ümpäri kerran kun päsę nin mennä kivéle ja viskutella korfhân: "Entiset isänät ja emänät on kuolhét, entiset asú mahuohnét on paláhnet, nüt sie sat mennä puoli pelikuorma mihinkä vain muttet emäksi". | Hålla djuret i vissa områden med andarnas
hjälp.
|
|
| Suostutuskonsi, Lemmentaika. "Se on üksi suostutuskonsti iolla suostuthan vaimo tai mies vaimhôn. Jostaki ainhęsta se tehän juoma ja sanát sihen, se juotethan. Sillä se suovutethan. Eikä se lopú ennenku vihilä jumálansannâ luéthân". | Brygd som ges till ett par så att de skall bli
ihop.
|
|
| Suotutusleipä, "Jos peltään ette koira ei aina seuraisi isäntäänsä etenkin metsämiestä, syötetään sille voileipä jota on hetken aikaa pidetty isännän kainalon alla ja hihan läpi vedetty pois". | Få jakthunden att komma tillbaka till ägaren.
|
|
| Suovamuorra, "Savupuu, se on kodan tulisijan yläpuolella oleva vaakasuora tanko. Ks, aulipuu". Jukkasjärvi, Svappavaara 14/6 1935. | Stång i kåtan som hänger över eldstaden.
|
|
| Surkahtaa, "Krekún äiiä Erheikilä ennen (luki suonen lukua): "Jos on suonelta surkahtannu, jos on jäséeltä järkähtännu, nin sé suonele súrkahtakhon, ja jäséelle järkätäkhön. Surkahti se ennen hevosen jalka, nôan hirsiä vettäissä". Kainulasjärvi 22/8 1936. | Helbrägdare
|
|
| Surma, "Lehmä meni surmân sinnek kaltihôn" (lähteeseen hukkui). | Förolyckades | |
| Surmaantua, Mennä pilalle. "Ja ei sitä haltia metsoa sâta ampua vaikka kuinka freistâ, ja ei olé püssü surmaitunnu". Parakka 3/1 1934. | Tjädern skyddas av andar.
|
|
| Suruton, "Erittäinki surutonta käüväki kristitüt puhúttelemassa" (ennen suruttoman kuolemaa). | Dog som okristen
|
|
| Survoa
|
Stöta snabbt upp och ner med en stör tex. vid klädtvättning | |
| Sutki, Hevoskoijarin filosofia: "Toinen on aârttikas (kohtelias) ja kätévä (nopsa), toinen on sutki ja plantattu" (juontenpunoja). Korpilompolo, Nuoksujärvi 14/6 1935. | Dålig människa. Tjuv och lögnare. Försöker
luras.
|
|
| Suukristitty
|
En människa som uttalar sig vara kristen men ej lyckas med sina föresatser | "Ulkokullatut ja sükristitüt on
ühélaisia"
|
| Suulastaa, "Lapsi vasta pässü üli künnksen ja nüt jo vanhmille sûlasta". | Munhygger | |
| Suunta (Suuntan) | Riktning eller när man jämför något | |
| Suupaltto, "Sûpaltto vaimoia pakánhęt puhúmhân ethén miehiä kristilisüessä". | Pratsam
|
|
| Suuri, "Ja ios sûri vihánen
pailakka (opettamaton urosporo) on..."
"Otti mettästä kaikhin sûrimen aikhion" (vanhan hongan). |
Stor
|
Suuri
|
| Suurus, "Ruoka, syötävä, kun ei tarkemmin ilmaista mitä se on. | Deg (smörja) | |
| Suurviha, "Venäjän suurvihan aikana kun se Suomen lakaasi". Muonio, Kätkäsuanto 1939. | Konflikt tid.
|
|
| Suutarin äimä, Pilkkaláksy: "Sûtarin sâteri, pikineulan pistäiä, naskalin (äimä) nostaia". | Små träpigg som skomakaren använde | Suutarin naskali
|
| Suute, "Puukiila, joka työnnetään viikatteen niteen alle". | Träkil som användes för att spänna fast lien i skaftet. | Kiila |
| Suveta, "Lamphaankuut on
taifvaala, se tulle saé. Jos net kevväilä ovát suvémisen jälkhiin,
se külmää. Net on mustat pilvet ja valkeita klimmpiä riippuu niissä".
"Se tullee eninpäin luotheelta talvisuví. Ku se isķmpain suvéa, nin se tullee sieltä tuuli ja ilma, üölä". ..."jäkilä sillon on hanki, päivälä suvéa ja üöksi külmettüü". "Kärppää pyydetään sihen astik ku suvi tullę". |
Töväder
Se kommande väder.
|
Suojasää
|
| Suvi, "Ruottin suvivüöt on
kahén puolen Tipurtiuksen (14/4). Se etúa oléva on parémin
merkillinen. Jos sillon külmä se külmä neliäkümmentä vüötä
ethenpäin. Jos on lauha se sitte tulleki lauha kauniskevä".,
Markuksen (25/4) vüö se on rüssän suvivüöt. Jos sillon suvési ne alķt rüssät (laukku) painelemhan etéhlän, mutta ios külmäsi ne jäit vielä". "Jos Monikka (4/5) on kaunis ja vüö lauha se tullę kaunis kevä". |
Tö
Spå väder
|
Suoja
|
| Sydänkuu, "Süänkuu =
Tammi- ja osa joulu ja helmikuusta". "Lehmät ne on niin krantut
süänkuila, ja hevķset".
"Se oli hüvä lahti, se oli liháva elukka, süänkûkki olit nin vahvat". |
Hjärtmånader
Slaktmånader
|
|
| Sydänmaa, "Syänmailla on viritetty karhuille pyssy "haaskalle". Karunki, Niilo Valonen, 1950. | Obygd
|
|
| Sydännori, "Noríllääkettä on tiivesräski eli äijänpaskaa, rüssät ennen kuljetit (kaupparüssät). Sitä panthiin juoma astian laithoin nin sitte ei tullu norí. Ku üskittää se on nokkanori, ja lima tullee sieramista, se paránee tärpättihöürülä. Süännori ei üskitä, se on kuolemaksi. Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1930). | Snuva (influensa)
|
|
| Sydänpuu, "Süä´npuista ei tehtü pärheitä, se ei juossu. Se tehthiin pirstoiksi". | Kärnved
|
|
| Sydän-Suomi, = Sisä-Suomi. "Küllä sen kûlé kun süänsuomesta jokú tullé että ne on eri puhhęt". | Inre-Finland
|
|
| Sydänveri, "Ku se laháthân
se on süänveri vielä süämessä vaikka se mû veri laskethan pois. Se
sitte halásthan ja otéthan pois, hütünüttäki sinä on".
"Se on entishen aikhân verta laskettu süänsuonestaki. Mutta ku se kupáthan ei se verí tulé süämestä, eikôpa se tulé lihasta?" |
Hjärtblod
|
|
| Sykertää | Tjorva tex. tråd eller garn | Kiertää mutkalle |
| Syksy, "Tuohustaminen tâs süksülä piméän vüön aikhan...". "...ne süksüksi muiiethin vähän" (kesällä suolatut kalat muikenivat). Jukkasjärvi, 12/9 1933. | Höst
|
Syksy
|
| Sykähtää | Snubbla (tappa takten) | |
| Syltä (Sültä) | En famn (Längdmått c:a 2 m.) | |
| Syltti, Ruokalaji: "Nautavasikan pästä tehdään. Keitethän lihát lûsta irti, sitte krüäthän. Pippuria ja mitä´panhet. Sitte ku se alkâ hütümhän ja lihát on longonhet pois, se jähütethän. Sittekoriattu orninkhin ja süötü külmänä". Parakka 3/1-34. | Sylt (maträtt gjort av djurhuvud)
|
|
| Sylvesteri, "Ku Süvesterin päivänä silmät pessee ei tartte pestä kokķ vuonna". | Sylvester (namnsdag)
|
|
| Synkkä (Sünkkä), "Karhu,
villi asumaton. Ja semmosissa sünkissä erämmaissa kivéliöissä se on
(hukka).
"103 vuotta sittä ku Nivan korvasta tullu tähä´n asúkas, sünkhään kivélihöön, minún äijäfaari". "Äiti oli sünkkä lappalainen". Enontekiö, Hetta 1939 (1929) |
Otrevligt ställe långt inne i skogen
|
Synkkä
|
| Sünninpästö, "Jâ se on Krętaki ottanu eilen sünninpästön (mielessään nöyrtynyt armon edessä syntiseksi ja tunnustsnut sen uskonveljille). Jâ met oléma toistanhet sille antheksi". | Blivit befriad från sin synd och kommit till
tro.
|
|
| Synti, "Kun Sakko toi Joonas
vainajalle kaloja lahjaksi, niin Joonas kiittti mutta luki lahjan
synniksi Sakolle: "Näitten matheitten pällä sie helvetissä
potkit jos sie et paránusta tehé, vaikka sie sen hüvästä tahķsta
olet tehnü".
"Ei se vain sais istua pihlin eikä nousta püörän päle net on kaikki sünnit". "Sünti pûron puréminen, toinen ilman nieleminen". "Mikä on korppia mustempi? - Sünti". Hevoskoijarin elämästään: "Küllä se on piru´tuôtaki süntiä tullu tehdyksi, seki iumálanpilkka että semmoselle miehele sânata kristilisüttä..." Korpilompolo, Nuokssujärvi 14/5 1936. "Isķnjuháninpoian sünnit ios panthais kirhiân ja viethäis Suohmęn nin oliskhan palioakhan vähémät ku Korppelon" (Korpelan). Jukkasjärvi, YliSoppero 14/5-36. "Länsilestâtiolaiset ne on pitänhet süntinä nästükit, että koréutta se on pittä linoia pakkarissakhan". |
Synd
|
Synti
|
| Syntylaiska, | Född lat | Laiska |
| Syntymämerkki | Födelsemärke | |
| Syntymävika, "Sitä süntümävikâ tâs on freistattu pühkiä kuolhén käélä". | Med född sjukdom. Man försökte bota det med helbrägdare. | |
| Syrjätä | Undvika, Gå åt sidan | Välttää, Karttaa |
| Sysiä | Stöta | Työntää, Tönäistä |
| Syttöpuu | Ved för att tända brasan med | |
| Sytytysneula, "Perästäladattavan tuli aseen osa, lukon etupäässä oleva nasta, joka sytyttää ruudin". | Anordning som antänder krutet i bössan. | |
| Syylä, "Kärpässienellä
hieroa süüliä, lähtevät küllä. Ja tahkokivelä kolmena tuorestaina
hieroa süüliä, muttei se auta sanoo Henterikki".
"Süülää ihmiseltä leikathan hiüksellä, jos siinä süülässä on kaula". |
Få bort vårtor
|
Syylä
|
| Syysporo, "Süüsporķn talja se on hüvä´, makáustaljaksi sanķthaan". | Höstren (skinnet bra till bädd) | |
| Syöttä, "Süöttänä sitte kalán silmä elí kurkunalus, eli vesipörhöinen, eli pieni sammako, eli toukkamatķ kannosta puun ja parkin välístä. Kun süötän hääsä on, panhaan lihápalánen elí fläskipalánenki". Jellivaara, Vettasjärvi, 1939 (1931). | Åtel
|
Syötti
|
| Syöttärauta, "Ahmale vain süöttärautoja. Se onki hüvä menheen, ei se olé kranttu niinku kettu. Jonki haaskan lähéle, johķn se on aattunu ja nähtü, pantu sitä´samma haaskaa jäljen pääle rauthoin, lumén alle vahvat hammasrauvat". | Betessaxar (järvfångst)
|
Sakset, Raudat
|
| Syöttö, "Pysähdys ajomatkalla hevosen ruokkimista varten. Jellivaaraan ajattaessa se on ollut süöttö Ullatissa ensimäinen, toinen Tokásessa eli Leipojärvessä". | Mata (mat och rastplats för hästskjutsarna)
|
Syöttä
|
| Syökähtä | Snubbla, Ragla | Kompastua |
| Syöpeentyä, "Joku järvi ku se on vuonkunu jonkun aikaa, sitte siitä taas alkaa saamhan. Jos tasasesti püütää se süöpentüü niin ettei siitä ennää saa". | Fisken tar slut eller minskar i en sjö.
|
|
| Syöpä, "Terva ja fiiliä süöpää vasthaan. Pikiöljü on uuempaa". | Mygg, Knott | |
| Syöpä, "Tuli süöpä sästäiälle", sanotaan ku löütä toisen sästöt. | Den sparsamma mister sitt förråd. | |
| Syöpäläinen, "Jos laskiaisenna sattaa paljon lunta, se tullee paljon süöpäläisiä". | Tyda vädrets tecken
|
|
| Syötitä, "Kettua ensin süötithään lihápaloila enneku mürkküpulla panhaan, tehhään süöttätolá, latúam poskheen lihán helpheitä vuolhaan". | Mata (förbereda ett bete)
|
|
| Syövánaialla, "Räkkänaika;
kesäinen sääski- ja paarma-aika".
Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26. (30). |
Insektstid
|
|
| Syöátá, "Hakkę ia süökä sitä´sampûkâ, ku Helke itki ia tursusi ia hoppuili kouhlûn" (virsikirjaa). | Söker
|
Etsiä, Hakea
|
| Säikähdys, "Sakko rájáytti dynamiittia vamman päälä: "Sitä säikhäüvestä se meni pois eikä olé koskhan tullu ennä". Kainulasjärvi 1932-34. | Förskräckt, Skyggar
|
Pelästynyt, Kauhistunut, Säikähtää
|
| Sáilyä, "Pysyä terveená, elossa. (Maahiaisen táhden) "Ei sill olhęt säilünhęt lehmät. Ja vasta sill olit alkanhęt elävät säilümhän ku sirsi" (navetan). Masunti 14/6 1937. | Hållas kvar
Flyttade på ladugården på grund av olämpligt plats (onda vålnader) |
Säilyä
|
| Säkki, "Hurstisäkki". | Säck av tyg (väv) | Säkki (kangas) |
| Säkätä, "Pirkelek ku se olís teile äkä´sesti säkännü nin olís teilä tullu hoppu kothaan, ja sieltä ampua suolanheet" (Puhe karhusta). | Rusa (björnen)
|
Rynnätä
|
| Säserä, Säperä, Säsérä vene se kohta rüüppää vettä jos vähäänki liikahtaa". | Smal båt som kantrar lätt. Låga kanter | |
| Säpäkkä, "Ihminen ku on hüvin särevä ja hoikka". Vittanki, Parakka 1929. | Smal och klen människa
|
|
| Säpäkäät, Pitkävarsinen
poronnahkainen miehen karvakenkä (säärisuojus)". Alatornio, Arpela
1929.
"Säpäkät on verála harputten ja hilimustista koivista tehtü. Terhet on punásesta kanghasta ja leveät. Teré on kurhén alla. Kümmenen koipia menné täüven miehen säpäkkäishin. Alla on verka joká tullé nutúkan alle" |
Benklädsel av renskinn (med hår)
|
Poronnahkaiset säärystimet
|
| Särjettää, "Ja ne viethin sitte Isôle poiále ne rahát särjettäväksi". | Växla (pengar) | Vaihtaa |
| Särkyä, "Tarttis kupáta tâs sitä särkünüttä verta pois" (kun jotakin ruumiinossaa kauan särkenyt). | Värker (behöver åderlåtas) | Särkeä
|
| Särmilakki | Skärmmössa (keps) | Lippalakki |
| Sätkä | Rullad tobak (egen tillverkning) | |
| Säynäjä, "Ei ole tällä säünäjä". | Mört | Särki |
| Sääri | Byxben | |
| Säärito, "Kelirikko". | Föret tar slut | |
| Sääskisavu, "Ihmisten tai eläinten suojaksi yö´n ajaksi tehty savu, ulkona tai huonessa. Taulakänsästä se on säskisavu tehtü (hiilipataan taulakänsää), se sauvuilé pâssa kokķ üön, ei sa palá..."Ulos tehdään usein turpeesta, esim. poro-kaarteela". | Myggrök (håller myggen borta)
|
|
| Sääskivoide, "Imisille:
Säskivoithęna tervankusta...nitä oli iokú ainé vielä sen
tervankusén seuhrân, sinä oli huono haiiu....housuvvüössä se oli
tervakulppu (puupullo)".
"Ellämille tâs hapánta kusta ia lampon öliüä ja terva ja tunkakûn rasuâ ette se ei terva polttanu lehmä. Ei sitä keitettü. Sitte säkkitrasula voiieppülüstä salkun (kepakon) ümpäri sen säkin, ja sillä lehmät pühithin, joka âmu, paikkulaisiksi, ettei pârmt tulhęt eikä mû süöpä, ku sitä kuséehapánta pani". Kainulasjärvi 22.8-36, ker. 1935. |
Myggolja
|
Hyttynen- Sääskivoide
|
| Sölkäsauna | Få stryk | |
| Taaja | Tät, finmaskig om nät | Tiheä |
| Taajoa, "Katto nüt nuoitten kalain kans tâionu kokú iän, ja kalát on sitte aivan suomalaiset" (Siksi ei Antti kalastaja, ole oppinut ruotsia puhumaan). | Svamla, för skojs skull
|
Yritellä somavuoksi
|
| Taajuus, "Ja vistoista sültä kummaltaki puolta (nuotan perää) sitä tâiutta" (6 kertaa kortteliin). | Täthet (maskarnas storlek i noten) | Tiheä
|
| Taalanvyölinä, "Pari sukupolvea sitten käytännössä ollut, pokkiraitainen pumpulinen tai villainen esiliina. Sitte tâlavvüölina tuli, se alko kulkemhan kulkukauppihoita ja rüssiä (jotka niitä môivät), ja nisa olit pôrtit levéät ia koméat, sininen ia vihreä pohia ia sinä harvatellen pikkuraitoia ia sitte pôrti" (reunus helmassa). Myös: Porttivyöliná. | Förkläde
|
Esiliina
|
| Taifaanjaara, "Taivaanvuohi; Tietä hyvää ilmaa kun Taivaanjaara mähöttää". Huonon ilman elä se pitää toisellaista ääntä, niinkuin taajempaa ja kolkompaa". | Himlageten (vårfågel) Fågel som med sina vingar uppger ett läte när den sänker sig hastigt ned. | Telmatias
|
| Taifhaanmerkki, "Taifhânmerkistä on otéttu aika ennen ku ei olé ollut kelloia: Âronin sauvasta iltanavétan aika, seulhaisirta ia otávanpürstöstä mâta panķn aika, mitä´sûnta neh menévät. Ia nousinaika on ku on kointähti päivän koitossa, se sûri kirkas tähti taifvân seliälä." | Himlamärken (man läste med hjälp av
himlatecken vilken tid på dygnet det var).
|
Taivaanmerkki
|
| Taivaan valkeat, "Tuisku tulle ja lauhtû kun taivfhan valkeat pallâ (revontulet). Jällivaara, Vettasjärvi 1928. | Norrsken
|
Revontulet
|
| Taivaltaa, "...tuola io on
taipalhęlla..."
"Se (ruumis) häüthin kantamalla viä Sarisuánthôn asti ja sitä venhélä, muta ku Sârikurkkion siutti vain taivalta" (muotkata). "Häüthään taivaltaa venheet ku on niin kova koski, veethään üli taipalheen" |
Färdas (vandrar)
|
Vaeltaa
|
| Taivas, "Ios kârena pallâ taifhaan süriä iästä pohiassén (revontulet) se tulevat pakkaset". | Himmel
|
Taivas
|
| Taivastella, "Töllistää, älyttömästi tuijotella; aikuaa arvella, mihinkään ryhtymättä". | Glor (står)obeslutsamt (får ingenting gjort) | Töllistellä
|
| Tajuta, "Eks sie nüt jo tajua, vieläkö mie häün sulle suomenta (sanoa selvemmin). | Förstå
|
Ymmärtää, Käsittää
|
| Takka, "Voivoi ketároita palele" sano´Niilsin Hilta vaina ia tüönsi jalka takhân". | Öppenspis
|
Avotakka
|
| Takka, "Reentakka: Ketaroita yhdistävä poikkipuu, joka samalla kannattaa reen pohjaa. Takát ne on paiiua. 3 takka ja nenäpaiju neljäs". Enontekiö, 1929. | Träslädens tvärbalkar
|
|
| Takka, "Selssä kannettava kuorma". Alatornio 1929. | Börda som man bär på ryggen | Kuorma |
| Takkahärkä, "Poro jolla kesäisin kuljettaessa kannatetaan tavaraa". | Rentjur som bär börda på ryggen | |
| Takkala, "Hiukan kostea raskas lumi, joka tarttuu sivakan pohjaan tai reen jalakseen. Kolari, Sieppijärvi 1929. | Tösnö
|
Suoja
|
| Takki, "Vaatekappale,
niinhyvin lapinmiesten kuin naisten; se on umpinainen mekon tapaan pääle
pujotettava miehillä polven ylä- , naisilla alapuolelle ulottuva;
tehdään talveksi sarasta eli kankaasta, kesäksi pumpulista
tai muusta ohuemmasta vaatteesta, juhliksi ainá verasta; väri musta tai
sininen.
Kaula aukko, hihansuut, hartiat ja helmukset koristetaan kirjavilla - tav. punaisilla ja keltaisilla verkanauhoilla. Kylmemmillä säillä pidetään kahtakin takkia päälletysten; oikein pakkasilla vedetään vielä rukka, so. nahkamekko, takin pääle". Vittanki 12/9-33. |
Rock
|
Takki, kankaasta tehty peskimallinen
päälysvaate. Ylitornio, Lohijärvi 1929.
|
| Takku, "Poron karvat, jotka on taljasta nivķtettu ja joita käytetään veneenteossa laitojen välisten saumain tiivisteenä. Ne tervalla tartutetaan laitaan ja sitten toinen laita painetaan pääle". Vittangi, Parakka 1932. | Renhår som användes som tätningsmaterial
mellan båtbräderna
|
|
| Takku, "Tukka meni takkhun". | Hår som klimpats ihop | |
| Takkulattia, "Filpalla oli
vuodepatjan karvasisuste pesty ja levitetty navetan lattialle
kuivamaan". Svappavaara 1/8-36.
(Patjan täytteeksi poronkarvat) ..."höühenitten sekhan vispathan vittala. Sitte ei mené takhun". Jukkasjärvi 14/5-35. |
Renhår (som användes i madrassen)
|
|
| Takoa, "Sitkistyttää nahkaa nuijimalla. Ilttinahán takķminen, se sillä kovétethan nahka, se otta ulķs nin palioon sittä ette se ei sitte venü ei vähhäkhän". Kainulasjärvi 30/9-38. | Hamra skinnet
|
|
| Takosormi, "Jäykäksi jäänyt sormi. Ensin hauki puri ia sitten sihen sormhen meni lämmin, omá hiki, ia alkoi aiámahan ja oli viiä käien multa. Se löi puhti lûhun asti, ia jäsénen se vei, tuli takķsormi sitä. Se suomen äiiä sen plôsterilla paránsi". Vettasjärvi 1929. | Stelnat led i fingret
|
|
| Taksvärkki, "Päiväpalkka (Kaivoksen). "Omistaia se maksa Kûtermanille (lautamiehille) taksvärkin.." "Ühétki mihet sâthin kolmatta tuhátta (kaivoksen löytöpalkkaa) ia taksvärkit vielä sihen". Svappavaara 17/8-36. | Dagsverke
|
Taksvärkki
|
| Talalainen, Eräs perunalaji: "Valeampi ku tuo punánen, ummuräinen se on sekí. Inspektori Falkki nitä oli talásta tuonu Täränthön. Hekki olit talásta Falkkilaiset, ne olit vielä viháset sitä ette sanķthin találaisiksi. Ja Falkkilaisiksi nitä on Järvessä sanķttu". Kompelusvaara 1932. | Dalmas (person bördig från Dalarna)
|
|
| Taleerta, "Hommata, Touhuta, Järjestellä. "Küllä nin kauvon ku met tälä talęrâma näissä maioissa..." (elämme maan päällä). | Finnas till, vara verksam
|
|
| Tali, "(Teuraseläin) "Se on nin liháva ette veittiki on iûri talissa, ku on nülkenü..." | Djurfett
|
|
| Talitianen, "Hyvin pieni tummanharmaa lintu, jolla on valket posket; enemmän kuin puolta pienempi kuin varpunen". Parus major. | Talgoxe
|
Talitianen
|
| Talrikki | Tallrik | Lautanen |
| Talja, "Süüsporķn talja se on hüvä´, makáustaljaksi sanķthaan". | Päls från djur | Nahka, Turkki |
| Talka, "Veneen paikka (talata). | Lappa båten | |
| Talkata"Jäägmestari ku Hannalta
küsü, ku se hälle petási; "Mikä tuo on? -
"Jäníksen rouko. - "Jäniksen ruoka? - "Ei ruoka
mutta rouko! - "Jaa äníksen ruoka", se vain talkkasi,
se oli ruottalainen.
"Tuo Erkki se on juuri matķ näkéhmään sen alkamisen, jos kerrassa on vain viis kuus viikoa nin küllä Erkki tontta tietää, se tullee jo talkkaamhan ette annas sie mie otán sulta polven mitán. Sillä laila se ilmottaa ette hään näkkee ette alkaa süli lühénemhän, kun se vahvenee ihminen (gravidi tilassa). |
Tjata
|
Jankutta
|
| Tammahevonen | Häststo | Tamma |
| Tamma, "Sinnikäs se vain on mutta ei solé maahevķnen, se oli lian rutto hevonen (ori). Kun se olís pikku tamma nin se olís parémpi". | Sto
Lugnare dragdjur |
|
| Tammanjuusto, "Tammanjuusto se olí ennen tuo suuri Jellivaarasta, niinku tahko, huonoa, neilikoita siinä olí ja mitä´vain, juuri ku pippuri. Olí sitä´reisaavillaki, ei siitä saatanu tükä´tä". | Ost från häststo
|
|
| Tammeta, Padota: "Ja sitte
tammethaan se kaivosoián niska tammela ette vesi juoksé nitüile".
"Süriistä sitte kaikki pikkujärvet jotka tähän jokhén tekévät veténsä ne on tammetu kaikki". |
Damma (hindra vattnat att rinna ned)
|
Pato, Lammikko
|
| Tammi, "Iso pato, sulkulaite,
joka on tiiviiksi ja huolellisesti rakennettu; esim. myllyn tammi;
myöskin kasteluniittyjen, kaivosten, ojiin tehdään tammia, vaikka
hüvä juoksunen kaivos juokse´kohta tammetaki..."
"Sitte siinä (myllyn) vesijohķssa on tammi, ränni, ruuhi ruuherreijän läpí mülhüün, siiphiin johtaa veen". |
Damm
|
Pato
|
| Tammiankka, "Tammipuinen viinaastia, n. 50-100 litra vetoinen. Tammiankat, ohúkaiset ja kevéät, vinaankat, ostethin sahtiankoiksi". | Spritkärl (tunna)
|
|
| Tammuka, "Täälä ei asuntorautuja ole mutta kulkuvat tuolta ülhäältä. Eri se on ku tammukka. Rautu on punaanen allitansa ühthen laihin niinku tammuka, mutta se on färiltäsäkki punanen, ja tammuka taas punin, mustin ja valkeankirjava (aina minkälainen pohja koskessa oon). Ja rautu on hoikempi kalansortti". Parakka 1939 (1932). | Laxöring
|
Taimen
|
| Taamoa, "Se otéthan
kolmanella, ja välistä toiselaki vuoela urákkana tai vuorsona, se on
raskhâmpi tâmoa ku se on vanhempi. Küllä sen tämä ühtä kuká
lantalainenki. Ensi vuorokáusi eli puoli, piéthän lühüelä rihmassa
pussa ette niska pehmeä....sitten se alethan talúthan lühüelä
rihmassa. Sitte sivákkain pälä pikässä rihmassa, anethan vettä.
Sitte hüvinki pitkälä, vis kûs metriä pitkälä rihmala annethan
vettä pulkkâ tai ahkiota, jota se ei pelkä. Sitte lühénthän sitä
rihma nin pikänä, vain piéthän ettei jalkhoin rupéa; sitte aiéthân.
Se ios ei tahķ püsüä tien pälä se kourasthân kovvúela tien päle hihnasta". |
Tämja
|
Kesyttä;Taltutta
|
| Tampata, "Ensiksi papéri tampathin tamppipûla krûtin päle sitte haulit..." (haulinkottia tehtäessä). | Tillverkning av hagelskott
|
|
| Tamppikontti, "Takájalássa (porolla): Vuohinen, soirokontti, kinttujäsén, tamppikontti". | Bakben på renen (olika benämningar) | |
| Tannertaa, "Polkea kovaksi,
siljoksi" (porosta kaivospaikassa). Enontekiö, Erkki Tiesmaa, 15/9
1937.
"Küllä sitä´ahmaaleki mürkülä püüethän, talvela. Raaoile ku se sattuu nin se tannertaa kauheasti ja kuokkii sen lumésta ülö´s. Sinne lähéle sitte panhaan jonneki se mürkkü, niinku ketuileki". |
Stampa (trampa ned)
Fångstmetod
|
|
| Tanhoo, Ulos, pihalle, kartanolle: "Otta niskasta ja panna tanhķle" (lapsia, ei muuten kannata komentaa). Vittangi, Parakka 1932. | På gården (slänga ut)
|
|
| Tanssitupa, "Sielä on tanssitupá, sielä assû rietasäiiä...ku sielä süntiä tehhän ja tansithân". | Dansplats
|
|
| Tapa, "Kaks tappâ virhâla: "Tulla ja lähteä". "Kuoltua koira virkan sa heittä, tappain pahát tapánsa". | Sed (ordspråk)
|
Tapa, Tottumus
|
| -tapainen, "Sinä ei olé ihmisüttä ei vähhäkhän, kaiken tapánen, varras ja huorapukki ja ilkeäpuheinen ja rivo ja jâstaia ja tappeliia". | Levnadssätt (dåliga)
|
|
| Tapani, "26 päivä jouluk. Tapanina ajetaan hevosella tai porolla kilpaa talosta taloon". | Annandag jul, 26 dec. Stefansdag | Tapani
|
| Tapata, Laskea, tapista. "Olúttünnürit ostettu ja ittes sitä tapáttu ja korkattu pulhoin..." | Tappa (öl från tunnan)
|
Laskea
|
| Tapaturma, "Jos on hukkunu jokú tai tapáturman kautta kuollut se on tehtü valkeasta pûsta muistoristi ja sihen kirjotettu sen nimi ja kuolinpäivä". | Olyckshändelse
|
Onnettomuus, Tapaturma
|
| Tapaus, "Noriassa tas üksi luonnon tapahaus, mutta se on tosí. Käsketthin Repķvuonoksi se on sinä Hammerfestin lähélä. Olit fiskarit sielä vuonola. Kaksi miestä oli ja kattoit, sielä oli toinen vené, kattoit sitä. Se tuli meréltä sûri elävä, se aina nosti pätä, aina katķsi ja sitte tâs nosti pätä. Se tuli sitä´toista venéttä kohi. Net ei nähnhet sielä sitä, ja nämä ei tohtinhet hûtá. Se tuli sen venhén laithân ja painoi pälä laiian alás. Miehet menit merhen. Mutta nämä kerithin mâle hopústi ja nin tulit vaphâksi". "Nitä taphauksia mie olén ittek kûllu Norjassa, kûlon kautta vain..". Kainulasjärvi 1932-34. | Händelse
|
Tapahtuma, Tapaus
|
| Tappa, "Sillon se pihaná
tappâ knallin ku se laukasę".
"...menthiin jalkuin, kolme karhua, Luspalaiset tapéthin" (Luspan kylälaiset tappoivat ne). Svappavaara 12/9 1933. "Net tapethin nin kolķsti palion"- (tappoivat hirviä). Jukkasjärvi Kk 1929. "Sitä´ei sâkhan tappâ" (majavaa). "Autta seki jos avénon hakkâ järfhęn jos se on umpunainen, mûten se tappâ kaikki kalat" |
Dödar (avfyrar)
Dödade tre björnar
Dödade många älgar
Hugga hål i isen för att ge fiskarna syre
|
Surmata
|
| Tappa, "Poro tapetaan puukolla sydämeen pistäen, apumiehen pietäessä eläintä polvillan maasa; entisaikaan ja vielä paikoin nytkin oli tapana jätää pistetty puukko poron rintaan ja päästää eläin jalloilleen siksi kun se kaatui hengetönnä maahan; yleensä nykyisin eläin pidetään paikallaan ja tähdätään isku mahdollisimmen nopeasti tappavaksi". Parakka 3/1 1934. | Döda (slakta)
|
Teurastaa
|
| Tappama-aika, (Poron) lahtamaaika; syksyllä loka-marras kussa, keväälä helmi-maaliskuussa. | Slakttid
|
|
| Tappauskeitos, Lahin jälkeen ja kunniaksi valmistettu liharuoka: Lahtikeitos (johon pannaan) selkä ja makkarat, se on veréstä (lihaa), potâtia jos sattû" (pannan myös). | Kokkött (första kokningen)
|
|
| Tapelutta, Panna tappelemaan. "Täränön isä´nät kunnian pältä orhita tappelutit". Kainulasjärvi 31/8 1938. | Anordna slagsmål (mellan hingstarna) | |
| Tapporaha, "Küllä sitä´suláki püüethään (ahmaa). Siitä on tapporaha". | Skottpengar
|
|
| Tappovasika, "Tappovasíkka varsin kahén viikon vanhaana laháthan". | Slaktkalv | |
| Tarha, "Tarha se on tuo niittüki meilä tuossa oján takána, semmonen aijattu perä´, käskethän tarhaaksi". Kompelusvaara 1939 (1931). | Betesstängsel gjort för djuren vid gården
|
|
| Tarjeta, "Se on nüt nin külmä, ettei sielä vain sâta tarieta" (ulkona). | Så kallt att man fryser | Palella |
| Tarkka, "Se pitä´olla
tarkka pistiä, se on kätévä kalá" (tuohuksella kala on nopea).
Jukkasjärvi 12/9 1933.
"Se on tarkka püssü joká ensi kerrala laukeâ ja käüpi hüvin, ei flinttâ, ja ossâ sillä hüvin" "Kun kovin paha paikkaon edessä, ette tarvitaan tehdä tarkka kääne, silloin käskee perämies soutaa vain toisella airolla, joko oikealla tai vasemmalla". |
Träffsäker
Trång passage i forsen
|
|
| Tarpoa | Skrämma fisken i näten | Pelästtytä kalat verkkon |
| Tarttua | Fastna | Jäädä kiini |
| Tarve, "Kolme siiaa siala on karsinassa: Üks jossa süöpi, toinen johķnka tekkee tarpheensa ja kolmas johķnka pannee makkaamhan". | Behov (svinstia)
|
Tarve
|
| Tarvi, Tarfhi, Jokin sammallaji: "Ja tarfhi on eri, jänkilä ja tuorheila mailaki pounuissa. Se on pitkä, vennü, ja sitä lappalaiset pitävät lapsen persęn alla (kompsiossa); ja lehmitten alla on pitänhet ennen: Se on semmonen se tarfhi ette se ei mätäne eikä lahķ missän" | Mossa
|
Sammal
|
| Tarvita, "Jos takásin tartte
otta (selkásiimaa laskettaessa) se (laskija) käskę:"Huopâ".
"Mutta tâs jos mie tarvitten johķnki ni se auttâki" (noita). |
Behov att backa båten (kommando)
|
Tarve
|
| Tahko | Slipsten (Brynsten) | Teroittaja (kivestä) |
| Tahtoa | Begära | Pyytää |
| Tahna, "Ruohosta tarttuu viikateen terään tahnaa, joka pyyhitään pois heinätukolla jonka jälkeen terä huuhdotaan vedessä ja hiotaan. Muonio, Kätkäsuanto 1929. | Smuts från gräset som fastnar på lien
|
|
| Tasan, "Mie torún oikein sitä ette mitä´tuon kraķfhoonin kansa tasán värkää". | Hålla på för jämnan (spelar på grammofon)
|
|
| Tasaantua, "Ku pelto päilet tassaintu (tähkäpäät tulevat yhtä pikäksi) se kulķheihän aléthan, mutta ei karkeissin eikä jokhin..." Kainulasjärvi 31/10 1938. | Jämnas ut (blir lika långa)
|
Tasaantua
|
| Tatsa | Fiskarlapp (Norsk) | Norjan lantalainen, rannikolainen |
| Taikko | Högaffel | Heinähanko |
| Taika, "Iskon äijäfâri...oli se vähä´nen loihtari itteki...eikä se sanķnut kelhén nitä taikoia. Sen vain sanoit ette se äiti vaina rautakanki perässä marsi ümpäri hänén sarkâ, ja ei tulhęt vain kärmhęt meän kartanhôn". | Trolleri (något obegripligt)
Skyddad av vålnader |
Taikatemppu, Noituus
|
| Taikoa, "Jos jokú semmonen isķmpi tähti on joká seuraa kuuta lähélä, nin taijothaan ette sinä´vuona kuolee paljon vaimo- ja lapsen saamisheen". Kompelusvaara 1930. | Tron (vidskepelser)
|
Taika
|
| Taivalta | Färdas | Matkustaa |
| Talonpoikainen, "Ittes sielä on pestü, muuta kun selän, toinen toiselta. Jos talonpoikanen vieras oli se pesi itte, mutta herrat tahoit piian pesijäksi". | Pojke boende i hus
|
|
| Talonväki, "Viehrat kaikki ensin söit, talķvväét iälkhin". | Husfolk | |
| Tallentaa | Förvara | Säilyttää |
| Talja | Skinn | Nahka |
| Talsi, "Sillon se pesķ talthén tullé ku on oikhén musta" (kun Valde pesi pikiöljyä pois). "Ku et olé pitänü nitä tallessa ku olét runsunut pitkin kartanoa (kenkäheinät). Kainulasjärvi 30/6-38. | Ta till vara
|
|
| Talvi, "Pihlaianmariat ja kârnhęt (kärmhet ?) tietävät kova lumitálvea". | Vinter (kommande väder tecken) | |
| -talvias, Hevosen ikää: "vistalvias", neli...., kolmi..." (mustalaiselta kuultu). | Hästens ålder
|
|
| Talvihauta, Yhteishauta. "Talvihauta se on köuhäin hauta, ku eivät talvela saata kostantaa eri hautaa". | Vintergrav
|
|
| Talvikarva, "Poron karvapeite talvisaikaan, kovanlainen ja hauras". | Vinterpäls | |
| Talvikko, "Poro jota talvisaikaan ruokitaan kotosalla ja pidetään ajokkaana". Muonio, Kätkäsuanto 1929. | Dragren som matas över vinter i ladugården
|
|
| Talvilaiska, "Talvilaiska ellää, mutta kesälaiska kuolee". | Vinterlat | |
| Talviluudas, "Varpu, jota tarvitaan talviluudan tekoon. "Urpkoiiua ei talviluaksiksi hakáta, süksülä, se on löühä". | Vinterkvast
|
|
| Talvipyytö, "Oravin pyynti kevättalvella, helmikuststa alkaen; vanhat eivät käyttäneet tätä pyytöaikaa siksi ette se oli vahingollinen oravain lisääntymiselle. Nykyistä pyytöaikaa, jonka laki salli, kestää joulukuun 1:sestä, helmikuun viimeiseen. 1931 | Vinterjakt
|
|
| Talviruokko, "Talviruokko: Ensin heinät aamula 6-7 aikhan, sitte vähän aján päästä haueämpärit, sitte lpsü; sitte puolipäivän eelä heinät; sitte panhaan ämpärhiin vesí ja keitethään haue ja se siinä 2 aikhan, ja pääle taas pieni heinätukko; sitte iltalüpsü 7 aikhan ja ennen elí jälkheen heinäsülí". Kompelusvaara 1939 (1930). | Vintermatning (ladugårdssysslor)
|
|
| Talvisuvi, "Se tullee enínpäin luotheelta talvisuví, ku se isķpain suvéa nin se tullee sieltä tuuli ja ilma, üölä". | Vinter töväder
|
|
| Talvittua, "Oráva talvittu ios tullé paliolumminen süs ia külmä, se melkein puissa likkû, ei se mâssa käü, ia päivät nukkû pesässä. Ei sitä tunne koirakhan; ja net tuléva araksi kansa, net ei liku. | Vinterboställe
|
|
| Talvivilla, "Süksülä saahaan parás villa, se on kesä´villa. Talvivilla on huonompi". | Vinterull
|
|
| Tattarainen | Mörkhyad människa | Mustapintanen ihminen |
| Tauko | Notvarp (Kraftig snöre) | Paksu köysi |
| Tauro, Kova ja kiinteán murea, ei
löyhä (nimen omaan kala). "Kalá ioká kovéhtû ku keittä...on
tauro kalá. Nuotasta ku sen elä´vännä saapi ottaa ja varsin tappaa,
siitä se tullee tauro kalá, se se tauroo".
"Hüvässä ütimassa". Poro vaikka ei ole pinta. Ku on tauro liha porossa niin on hüvässä süömälihassa...". Enontekiö Erkki Tiesmaa, 15/9 1937. |
Färsk nykokt fisk tex. sik
|
Tuore keitetty kala, murea
|
| Tasapää, Pieni päätön manalainen (kummitukset), joka liikkuu joukoissa: "Ei nitä näé nitä tasápäitäkhän aina. Missä vaijajia on tai kuljetetaan, siellä näkyy usein tasapäitäkin; samoin ruumisriihien ja- lautojen lähistöllä". | Vålnader
|
|
| Tasoilla, "Sanoin niile ette püsükää tet vain tasoilanne" (kun tyttäret tavoittelivat liian korkealta oksalta sulhasia). | Hålla sig inom sin klass
|
|
| Taudit, Tauvit, Synnytyspoltet: "jos net olit kehnot tauvit jollaki joká lasta varten oli kipéännä, se panthin sille kûmat kivét, takássa kûmenhin. Ja vâtheen sissän, ja niin sänkkhüün sen jalkhoin ette se sai nistä potkasta". Kompelusvaara 1931. | Födselvärkar (för svaga)
|
|
| Tauko, "Paksu köysi
yleensä; erikoisesti: Nuotanvetoköysi, puunjuurista tehty. Samálaisista
jûrista ninku kesä´nuotassaki, puolitoista senttiä läpi
(läpimitalen) kolomisaiset".
Tauon valmistus: "Männün jûri vain kelpa. Ensin halķthan ja kraváthan karvan pois tarkhan, sitte panthan kissthon (ühthen taukhon prûka mennä seittemän kiestoa). Kun on paksu juri se halķthan monéksi, mutta oikhen fini jûri sâpi olla umpunaisenaki. Ne jûrikiestot keitethän tuhássa. Se panhan vettä ja pûn tuhka pathan ja kun se timan toista kiehû se on hüvä´.Jähutethän ja peitethän säkilä ulkona silloin varsin. Tai istutethan sinä samássa tuhkalienéssä ettei se (juurikimppu) kuiva". Sitte ku alethan väntämhän ni se veittelä painethan puuta vasten, hamáralla kaikki lipéä ja tuhka pois, jûri (aivan) kuivaksi. Sitte seinässä kini kelá, sinä kieriitethän, uséampi juuri aina rinta, ja sitte vihithän ku se on kiiltin kierä, kelán korvien ümpäri. Se oli ensin sän tekķ se, ja ei sa pästä kieräpäihin kun vihti sitä. Kun se on tehtü sä, kolme kerta nin pitkä ku tauko pittä olla se säistethän käsissä. Kävuthän ensin kaks osá sitä kelásta käpü kephin, ja kolmas osa on kelála. Sitte säistethän. Toisela käélä sitä keppiä kierütethän ja kelálla juokse toinen sä. Sitte takasin. Se on valmis sitte se tauko. Jukkasjärvi 12/9 1933. "Tauvot sitte vielä puujuurista, ei se vetü niinku hamppurihma, eikä ülä´paulaksikhaan se hamppu ole´niin hüvä´ku juuririhma. Ja net on tauvokki niinku silkki ku sen juurista tekkee". Jellivaara, Vettasjärvi 1939 (1931). Utkujärvessä - on kertoneet - on nälkävuosina vedetty talvinuottaa (kerräämällä veetty nuotta). Hakatiin aventoja; pitkiä "salkoja", joilla veettiin taukoja. |
Rep tillverkat av trädrötter
Tillverkningsmetod
|
|
| Taukomies, "Taukomies on joka lohinuotan eli Kulteen toista siulaa kuljettaa pitkin ranetaa yksinään, ja toista siulaa kuljetta kaksi miestä veneennä". Vihtori Meriläinen Ptk. 6/11-02. Muonio. | Den man som håller notvarpen och följer
notkastet från stranden
|
|
| Taula"Taula tehthin koiiun
känsästä, pehmeä känsä mikä on. Se keitehin ia pieksethin pöístui
se ia pehmisi tietenki, ku vasáralla lauvan pälä pieksethin. Sisälä
sitte oikhen kûmassa kuiváthin. Sitte hüphęlä sitä pikku hitúsia
otéthin, tai ios methän menthin nin isķ râia otéthin taulapussîn,
nahkâ seki oli"...ennen oli pilukút...nissä oli pi ia
taula...úlipässä sitä tulirauta taula. Sihen se pähän iski valkean
pi". Vittanki 1932-34.
"Taula on osa entisaikaisia tuluksia, iskuneuvoja (ks. t.) Valmistus: Otethân koiiusta vanhata känsä taulaksi. Verés känsä onkasvamassa, iäniskänsä vanha kuiva taulakänsä. Ensin otethan pinta känsästä pältä pois. Ja se pirto, joka on ohuta sisä´lä, panhan ja istutethan tuhkalipeässä ja sitten kuivathan päivässä tai ûnissa hopústi. Samán asian tekké, ios sen valken tuhkassaki hierothan, ei se haiķa, se on luiia. Sitte sitä kappaleksi kertalhan otéthan, semmonen reutu, hüppüsellä sen sâ". Täräntö, Kompelusvaara 1930. "Taulakäsästä se on säskisauvu tehtü, se sauvuilé pâssa koko üön, ei se palá semmosenna ku se mettästä tuohân". Kompelusvaara 31/1 1933. "Taulapussi, Pyssymiehen kampeita: "...ios methän menthin niin isķ râia (kappale taulaa) otethin taulapussin, nahkâ seki oli. Taulaneula se oli, sillon ku oli taulasütütüs...(ampumaaseissa)". Vittanki 1932-34. Taulatikku, entisaikainen tulitikku: Sin oli ensin pitkä ûrto (pala) taula eli sarkanen (ks. t.), ia sitte matéri pässä ninku tulitikússa. Se oli Paiálan pârmuskalla neliättäkummentä vuotta sitte, tulitikkulôvassa ninku ne olit, ühéltä tohtoriltä sânu" Täräntö, Kompelusvaara 1930. |
Tändmedel (tändstickor)
|
|
| Taulu, , (kellotaulu) "... näin semmosen ulkokellon, molemim puolin taulut ette näki mitä aika kullû". Kainulasjärvi 31/6 1938. | Tavla (urtavla)
|
|
| Tauti, "Pahásta ilmasta tullé se tauti, tulispuskastaki, missä on riethaita palion, semmoset vinkevat püörivät ja nistä sâpi taúvin ios tulévat kohi". Svappavaara 12/9 1933. | Sjukdom (kommer med virvelvind)
|
Sairaus
|
| Tauti, "Vinasta kattothân,
onko sihen tarttunhęt manálaiset, ios on iokin tuntematon tauti2.
"Vastusmürkküä panhan ios mikä tauti on, se prûtathan".
"Hirttotauti se kurkun paisutta ja hirttämällä se lopétta
(kurkkumätä, tukehduttaen).
" Keltatauthin on annettu ühéksän täitä".? - Vilutautia (parannettu) kaikenlaisila hautheila: Koiiupihkalehti - olkivesi männüllalva - mûhraspesä´. Ninku ûenpa keksitöä (samman tauthiin) on se ette hüvin vihtoas saunassa jalkoia ja jääkülmä vettä". Unitauti eli nukkumatauti se nukútta nin ette sihen kuolé, vikottain (se nukuttaa). "Ja tuo koránuksen (pahuksen) kulkutauti tuli mulleki" (tuhkuri). "Pistotauvissa ne on keuhkokûmhén oirhet, mutta ei se olé vielä niin ankarâ, eikä kûmetta. Jollaki kûmala sitä´on hauottu, lautasella ia". "Mikķla se oli ennen ähkütauviksi sanķthin, se sülki kirkasta vettä nin palion ku kerkisi". "Kivitauti, sinä on vatta ková..." "Jos lapsela on se kivitauti sille on saipuapuikko tüönettü pershęssen". "Umpitauthin rasuâta juotethin, voirasuâta juohét". "Ja tuota ämmäntuhnua (lycoperdon) sekķtanhet eli maithôn ja juonhét sitä". "Laukko ku paskatauvissa". "Kuivamatauti se kaiki jäsenet vettä kompunhan ja kuiva. Ellämissäki se on, ios nahkaki hüphélä otta se paukahtellé ja nasku. Lûiauhoia sihen on jauhettu ja sekķtettu jauhoin ja kostulettu". Kompelusvaara 1932-34. |
Sjukdom (olika läkemedel, läkekonst)
|
|
| Tautinen, "Jos jokú puu vasta luméle varistaa lehét, se tullee tautinen talvi". | Mycket sjukdom (vidskepelse) | |
| Tavallinen, "Taválisenna kevinä pruka nitä isķia kirsisäskiä olla". | Vanligtvis | Tavallinen |
| Tavara, "Jos on jokú
kätkenü rahhâ ja tavára methän. Se uhrattu tavára sielä
(aarnihaudassa) se on varkhaiin ja pahántekiöitten tähén kaivettu
mâhan".
(Tyttö) "Sen Iirán taváran se oli hâskanu, kaks sormusta ia silkkihuivin". Svappavaara 12/9 1933. |
Ägodelar (gömt i skogen)
Försnillat
|
|
| Tavastaa, (pitää tapana) "Tälä sitä vain on tavástettu" (viinan keittoa. Parakka 12/9 1933. | Brukat göra
|
|
| Tavata, "Suomenpuolisten puheesta tunnettu sana, (kohdata). Puoltsan Antti kertoo suomalaisista miehistä: Jo ia sitten net erkainut niin kahthale ja heitethin hüvästin: Kolmantenajuhánuksena taváthan Âvasaksala. Se oli heän kohtâminen tavaáthan". Puoltsa 12/9 1933. | Mötas
|
Tavata, Kohdata
|
| Tavi, "Elää vesien rannoilla; pyydetään lihansa vuoksi kevälä. Pieni lintu se on mutta lihá maininko makéa, kaikhin parás mitä vesilinnuila on vaikka se olé kun nürkkin kokonen". | Kricka (Anas crecca)
|
Tavi
|
| Tehenellä,"Ei solé ku jokú tehételemüs se ette tansaa ja on liikutuksissa eikä olé kristittü". | Göra sig till
|
|
| Tehdä, "Simķnin
poika teki tämän...(lapsen) ühéle vaimole, se oli jalkatüär"
"Jos se on tappanu kolme nautaa, se mie olén tehnü viistoista häkkiä heiniä". |
Göra
|
Tehdä
|
| Teko, "Se on ihmisellä
väkinäisen tekķ kans, ninku väkivalta pitäs ittelens tehhä ennenku
se sâttâ ottá kristilisüttä vasthân". "No se teki tekķnsa
ia meni keinhônsa, jätti tüttären" (sulhanen).
"Ei se küllä olé sen omán mihen tekķnen, küll' se on toisen mihen tekķnen, se näkküü naamastaki". |
Har gjort
Hennes man är inte fadern till barnet
|
|
| Tekopyhä, "Tuoki Vinsan
Aukusti se küllä ei tunne ittessäns mithän pahûtta, aivan
hüvvüttä vain, se sé on tekķpühä itte vaikka se sannô ette nuût
on lipílârisia".
"Se on sûkristitüilä". Täräntö 1932. |
Tycker sig vara kristen
|
|
| Tekovyö, Tynnyriä tehtäessä apuna käytetty vanne; kun laitoja liitetään". "on vasítut tekķvüöt joihin se kupú passautethan". | Band som håller fast tunnans bräder
|
|
| Telamatto, "Käytäväksi tarkoitettu ripumatto pirtin lattialla, joko paljaalla tai umpimatossa olevalla. "Ei pirtssä sânu palveliiat käüäk kun telámatķla". | Köksmatta
|
|
| Teiri | Orre | Teeri |
| Telefoni, "Semmonen kätínäki kun on...ninku teléfûnissa pitkäsenilmala" (kun rouko kihisee täitä). | Telefon
|
Puhelin
|
| Teli, "Jääteli". "Venneessä lauvat pitkin päin ettei jalát kastu". Kolari, Sieppijärvi !939 (1925). | Isflak
I båten tvärliggande bräder |
|
| Teluta, "Net telúsit ja
peuhasit, nuori kansa Ullatissa. Se on rietas net villinü".
Täräntö 1930.
"Jos vasikat teluavas se tullee tuuli; ja lehmäkki". Parakka 1932. |
Var oroliga (bråkade)
|
|
| Telvana, "Sen kläppitelvanoita tässä onki joká paikassa ninku paska rathâssa". Kompelusvaara 1932-34. | Bråkiga barn
|
|
| Tempaista, "Äkkiä temmata, riuhtaista". | Rycka till | Kiskaista, Repäistä |
| Temppuja, "Klooki ihminen on
niin kumma, erílaisempi muita, sillä on hänén sanķmisensa ja tempunsa
ja tämppünsa".
"Heikki se on ollu Lahnaheikki Lahnaiärvessä (Korpilompolon pit.), joká sâttoi nuoitaki kovémpia temppuia" (esim. kirkonväen nostamisen). Kainulasjärvi 1932-34. |
Göra olika annorlunda konster
Fick kontakt med vålnader
|
Temppu
|
| Tenikko, "Hevonen, joka itsepäisésti pysähtyy ja kiltäytyy menemästä eteenpäin". | Ostyrig häst eller ren
|
|
| Terni, "Uudesta maidosta tehty juustoruoka". Alatornio kes. 1929. | Ostmat som gjordes av mjölk från nykalvat ko | |
| Tervahauta, "Maahan kaivettu kuoppa, jossa sopivieta puita, tervaksista, poltetaan tervaa". | Tjärbränning
|
Tervahauta
|
| Tervas kanto | Tjärved, tjärstubbe | |
| Tervamies, "Tervan kuljettaja; vei tynnyrit lautoissa Alakainuulle tai Haaparantaan". | Tjärtunnorna fraktades som flotte efter älven. | Tervamies
|
| Tervankusi, "Tervasta
erittyvä kirkas neste; se on poistettava tarkoin myynti tervasta, mutta
sitä fräkäüstä ei sât tehhä ainakhan ennen kolmea vuorokautta ette
se kerkiä selitä kusi. Se tehäään pohihân nävérillä reikä,
lähéle ûrretta, ja sitä fräkitappi reiiästä laskethan kusi
ämpärhin tai mûhun astihân".
"Jokú panné mûrisavén seuhrân tervakusta, ette ku se kuivâ se tullé ková ninku hellä, ku rappâ mûria". "Säskivoithęna tervankusta... ja jokú aine vielä sen seuhrân"... |
Restprodukt vid tjärbränning
|
|
| Tervapääskynen, "Musta pääskynen". Alatornio, Laina Syrjänen kes. 1929. | Eypselus apus
Svart svala |
|
| Tervaprûkikotá, "Maapesôkota". E. Tiesmaa kes. 1935 | Tjärkåta | |
| Tervatynnyri, "Maahiaistenkin uskotaan polttavan tervaa; Kerran oli Lehon Mikon isä kulkenut Itä- ja Länsivaaran välistä kurutitä kesäyönä ja joutunut näkemään miten maahiaiset kuljettivat tynnyreitä vaarasta toiseen notkon poikki: "Sihen vâran kohtan kun tulin nin aloit varsin tervatünnürit vieriämhän alle vârastata". Kompelusvaara 1932-34. | Tjärtunnor
(Vålnader fraktade tjärtunnor)
|
|
| Terhveiset | Skicka hälsningar | |
| Tervostua, "Puu tervostuu - kun puu on kuorittu alaosaltaan tervakseksi ja jätetty vielä kasvamaan ja pihka sitten kihoaa pintaan (honkantu). Kolari Sieppijärvi 1929. | Växande tall som görs till tjärved
|
|
| Testamentti, "Ja sitte tästämänttia kaks krûnua kultaki, sanķ pappi" (hautasmaksua kuolleista pikkulapsista). | Testamente
|
Testamentti
|
| Tijainen,"Jos nitä tiáisia oikein palion tullé (kyliin) niin se tullé oikein huono vuosi". | Småfågel
|
|
| Tihmeä | Trög | Jäykkä |
| Tie, "No ioká ei käün
poikkit tiehen, se käukhön pitkin tiehen" (ken ei talossa,
käyköön ohi).
"Jâkon Olli vaina sanoi mulle: "Jo se on Krétaki joutunu toisele tiele!" (Kreeta oli naimatta raskaana). |
Väg
|
Tie
|
| Tienata | Tjäna pengar | Ansaitsee |
| Tienvarella | Belägen nära vägen | |
| Tieto, "Ei oppi oihan kâ eikä tieto tieltä tuönnä". | Veta (lära sig, kunskap) | Tieto |
| Tietäjä-ämmä, "Üksi titäiämmä sen sai man peitosta" (lehmän). | Spågumma (helbrägdare) | |
| Titävä,"Joka tietää enemmän kuin tavalliset ihmiset, etenkin noituulta". "Mutta küllä se on kokķ titävä mies olliki ollu" (vaikka ei lentää osanut). | Spåman (vet mer än vanliga människor)
|
|
| Tietää, "Eikä tiennü
paskâkhan fâri" (ei vähääkään muorin petoksesta).
Ennusta: "Kissa mennę peshän...se tietä külmä". "Tûlta tietä ios se pûta tai seinä künsi". "Pihlaiammariat ia kärmhęt tietävät kovvâ lumitalvea". |
Veta
|
|
| Tieva | Kulle | Hiekkakumpu tai -mäki |
| Tihistää, "Kattoa tarkkaan ja läheltä". Ylitornio Lohijärvi 1939 (1929). | Stirra
|
|
| Tihmeä, "Tihmeä ku
tervassa". "Kelkka ei huilanu oli niin tihmeä keli".
|
Trög (dåligt före) | Hidas, Jäykkä, Kankea
|
| Tiilenpoltto, "Tilet kaks
kolme vuorokautta kuivamassa, vähitäin (pidettävä). Tekévä jokku
kuopanki maahan. Sitte laķthaan tilet, süriälensä. Sitte nin laķthaan
ette jävät pesät läpi, nuoin kahén tilen levéüvelta ja puolen
künärän korkeulta. Nin hauri laķthaan ette se kuivatta läpi. Mutta
sürjiltä vain tivis".
"Sitte panhaan puolitoistaki meteriä korkeaksi. Sitte ühtä mitä puuta poltethaan. Jos lika kovin pallaa se suljethaan raakakivilä ja mullala. Karia (hiekka) panhaan tilihauvan laenki pälle, vähän, ette se vastaa kûmûs nihinki pälishin tilhin, huoritilhin. Sisälä nistä tullé rautatilit, luiát ja mustat. Jos se on lika kûma, se sullaa aivan limpuksi, se menévät aivan hukaan. Taiiola sen hätü hoita". "Kaks ja viski pessä panhaan (yhteen hautaan). Vispesäsestä kerra (tuli) kolmetuhátta tiltä. Pientä hauta poltethaan kolme isķa neliä vuorokautta, üötä päivä, tai mûten ilmain jälkhin. Ja pahá tûli ios sattû, se tehhän tûlensuoia. Sitä purittu ku on jähtûnhęt, neliä vis vuorokautta. Ei sâ saétta olla. Vaikka küllä se hüvin palánut tili kestä satheen, ei se moiti" "Keskihuta sâpi olla sükempi (tiiviimpi). Keskus tivís, sitte väli hauri, sormen mentävä, huoritilit tivhit. Hilus ei sâ pästä lakhén koskemhân. Kohénuskepílä tai pesäkoukula ja hikikarhâkalla se koláthan ja jähütethän. Tilihauvan kolárit". Täräntö, Isokylä 31/6 1938. |
Tegelstentillverkning
|
Tiilenpoltto
|
| Tiili, "Savitileh net ovát. Suomen tili on huono valkeaa vasthân, mutta luját net on. helisevät vain ku heittäki". "Savésta tehän ja kari pois seulothân". "Nürkilä painethân tiliarkku ette tullé tivhiksi eikä ropķselsi". | Tegelsten
|
Tiili
|
| Tiilmanninroppi, "Eräs lääke, ostettu apteekista; käytetty jonkinlaisena yleislääkeenä (Lapamatoon). "...oliko se thilmanintroppia vai mitä väkévä jotá tämä muori vainá sille antoi" | Thidemannsdroppar
|
|
| Tiine, "Astuttu poro vaain
(tai lehmä, tamma, lammas) on tiine, kataapa se sitten tai ei".
"Ilkeästi sanķthan ihmisestäki: "Se on tihnęnä". "Hangen aikana keväilä ku on jo vaimot tihneitä..." |
Havande
|
Raskaana, Odottava
|
| Tiitiäinen, "Titiäiset pellâvat hüvä lükküä reisun, mutta ios kûkhaiset piukuttavat se ei olé hüväksi". "Jos titiäiset kesä´lä pouala ihmisten ümpärillä kovín härrävä, se tahtô tulla saé". | Lappmes (Parus cinctus)
|
Lapintiainen
|
| Tikanpihka, "Tikánpihkaa sitä´harvon löütää, kuusesta, ei se olé kirkas, mutta ku on purto se tullee punáseksi. Vähä´n päältä sitä kahnaa pois, ja sitte puréskelthin, ja sitte viskathiin menheen". | Grankåda (användes som tuggummi)
|
|
| Tiki, "Kusa kusa" poroa kuttuthán. "Tiki tiki lammasta... "Ptrütü ptrütü vassua, lehmää. Ylitornio Lohijärvi 1939 (1929). | Lockrop till husdjur
|
|
| Tikkatie | Utstakat väg eller led | |
| Tikku"Tässä mull on ollu
värtiäki välistä nin paljun ette ku tikku ollu jalka" (lappalaisystäviä
kortteerivieraina aivan ahdinkoon asti). Jukkasjärvi, Svappavaara 14/5
1935.
"Pirthin tikhun valkea ia pistethin püsthön ja mihin se katui se hili sielä oli armas (se oli arpatikku). "Siihen tikutaan verkon liina joka tyllyn välistä, ettei se laskettaessa sekaannu". |
Sticka (fullt med renskötare liggande på
golvet)
Med hjälp av en tändsticka se åt vilket håll den kommande kärestan finns Nätsticka |
Tikku
|
| Tikkuri, "Kudottu villatakki". | Ylletröja | Neule-takki |
| Tila, "Nitä otéthiin paljon aina talveksi tilále, ja se küllä pittää kompsion kuivana" (valkosammal). | Ta till vara
|
|
| Tilaisuus (Olosuhteet). Heinäteko: "Se on tilásûen iälkhiin. Jolla ei olé jänkkiä ei sen kannatte alkaa ennei Jâkoa heinhän". Kainulasjärvi 30/9 1938. | Tillfälle, Förhållanden
|
Tilaisuus, Olot
|
| Tilhi, "Töyhtöpäinen lintu | Sidensvans | Tilhi |
| Tingata | Munhyggas (pruta) | Väittää vastaan |
| Timpermanni, "Eräs puutyömailla elävä iso kova kuoriainen". Svappavaara 12/9 1933. | Timmerman
|
Kirvesmies
|
| Timppa, "Lasten lorusta, jonka piilosilla oltaessa hakija luki kädet silmillä: "Tis tis timppâ, kurú kará vinsá, tará tará tamppâ, pappilan Maiiastina!" kainulasjärvi 31/10 1938. | Barnramsa vid kurragömma lek
|
|
| Tinaaja, "Tinnaiia tälä
käupi, mustalaisiaki tinnâmassa, pannuntinnâiia. Jokko on kälmit
tinâiat se panévat plüiiüä sekhan". Kainulasjärvi 31/10 1938.
"Pläkki ios se käü tináttomaksi se on kauhea painamhan ruán". "Arsenikka vishin tuossa pannun tináuksessa" (käytetään). |
Förtennare (förtennade kaffepannor)
|
|
| Tinavati,, "Tinainen iso ruokaastia, matalahko. Tináfaít lamu´t kehä´lensä (leveälaitaiset), ja kupévat. Nistä süöthin uséampi omála lusíkala" | Tennfat
|
|
| Tipahtaa, "Vesinoppa tipáhtirästhältä". | Droppa | Tippua |
| Tippi, "Välitalķssaki olí ennen porraspäät niinku roskatippi juuri, kaikki siihen panthiin ja veet". Täräntö 1939 (1931). | Soptipp
|
Kaatopaikka
|
| Tirastaa, "Kivastella, südella (suulla ja sanoilla). Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26. | Munhyggas
|
|
| Tirehtööri, "(Kaivosasioissa) "Tispunäntti hallitte, ei sen pälä olé ku teréhtöri". | Direktör
|
Johtaja
|
| Tirkistellä, "Tirkisteli kattoa sitä reiiästä". | Kika in eller ut | |
| Tiriikkä, "Kuovia pienempi kurmitsan tapainen jänkkälintu". Muonio, Kätkäsuoanto, kes. 1929. | Myrsnäppa
|
Jänkäsirriäinen
|
| Tiuhta | Grönben? | Liro (Liero)? |
| Tirro, "Sterna arctica. Valkea ia pieni lintu, se kalátiirru, punânen nokka ia punáset jalát". | Fiskmås (tärna), vit med röd näbb och ben | |
| Tirskua, Tirastaa | Käfta emot som en fjällämmel | |
| Tiskiastia, "Meilä vain olí
puusta vasíttu puuastia, saavi tait tiskiastia, saavia matálampi
kakskorvanen. Siinä kaikki pesthiin ühtaikaa, lämpimällä veelä ja
tukķla ja sannala, hietapuolikko olí josta piķla otéthiin, ja tikúla
se krapási äitivaina kahvikupín krivát".
"Lehmät sen on saahneet, tiskivesíä koottu johķnki tiskinelíkhoon ja siitä lehmile". |
Diskbalja
|
|
| Tissi, "Küllä sitä´ennen on piéttü komeuvenna ette on isķt tissit". "Antâ tissiä lapsele". | Kvinnans bröst
|
Naisten rinta
|
| Tissivä, "Isorintainen (nainen). "Liháva tüär ia tissivä tüär rippu kaulassa likutuksissa". | Stora bröst
|
|
| Tistileerinki, "Sekoitus (juoma): "Sinä olit sitte täüvet tistilérinkit ette ios into nousę" (sanoi Eeke kun Kreeta oli kertonut miten he tytöt pojille juoman vaalmistivat). | Kärleksdrink (dryck)
|
Drinkki
|
| Tohtia | Våga | Uskaltaa |
| Tohtaja, "Kaakkurin tapainen vesilintu, suurempi sitä. Sivula jalat, ei pääse käymään maalla. Koirhâla on valkea rinta ia sininen kaula ia pitkä hoikka musta nokka. Se on kevälä povari. Ei tartte ennä pölätä ette külmä kun hän tulle. Ei sitä tahķ süä jos jollaei mûta olé. Vain höühenten tähén püüethään. Mutta nahásta tekévät säkkiä ja nissä pitävät kaikkia neuvoiansa esim. kahvisäkkiä (gavia arctica). Muonio Kätkäsuanto, Laina Syrjänen kes. 1929. | Storlom
|
Kuikka
|
| Tohtia, "Mie se menín sen
joén ülí, ja Ullatin miehet ei tohtinheek kun katķlta
kattoa". "....eikä koira tohi sille mithän" (hukalle,
tehdä).
"Kuinka sie tohit tuommosen vaimon kânsa olla? - "Älä sie hourâ! Koska sie ot kûllu ette hiri on heinähäkin alle kuollu?" (sanoi pieni mies, jolla oli iso vaimo). |
Våga
Liten man hade en stor kvinna till fru
|
Uskaltaa, Rohjeta
|
| Tohtori, Hansin Sakķn äiiäfâri, se Jutķn Juhķ, se oli ninku tohturin siála jûri, leikko kuolheitaki...." "Mustalaiset tâs onki parhaisia tohtoria olhęt" (hevosille). Kainulasjärvi 22/8 1936. | Läkare, Doktor
|
Lääkäri
|
| Tohua, "Ei se saa tämmösessä tüössä olla minkäällaista tohúa eikä äänestüstä". | Verka (verksamhet)
|
Toimia, Vaikuttaa
|
| Toijata, "Toijaa vain seisoa (kattoa). Ei tulé vain tojottaa kattoa". | Stirrar (kommer sig inte för) | Tuijottaa |
tunturintytar sa
29.12.2007 kl 19:19